Kolmen päivän jälkeen - jatko peli Calarma -

Kolmen päiävän reissunsa tehnyt Kauhu palasi Viiman rajoille järven kautta, se oli luvannut Sammaleelle että pysyisi poissa tuon tielät muutaman päivän. ja nyt se uskaltautui palaamaan takaisin. Se ei suoranaisesti etsinyt sammalta mutta mielessään toivoi että tuo tulisi häntä vastaan.
Kauhu pelkäsi pahinta että Sammal olisi päättänyt että ei kykene olemaan Kauhun kanssa samassa luamssa ja kauhun olisi paras vaihtaa laumaa tai poistua kokonaan laaksosta.
Mikälik näin kävisi Kauhu katoaisi todennäköiesti laumattomien aluelle pitäen matalaa profiilia. pitkään.
sen ruskea sävyinen turkki vaihtui hiljelleen kesä turkiksi lumien sulattua hiljalleen ja lämpötilan noustessa huomattavasti lämpöisemmäksi.

Sammal oli saanut ajatuksensa järjestettyä ja asteli nyt järveä kohden. Narttu oli havainnut muutamia tunteja aiemmin Kauhun hajuja, tuoreina vieläpä ja oli päättänyt mennä sopimaan asiansa tuon kanssa.

Kauhu näkyi vihdoin ja Sammal kiihdytti astelunsa juoksuksi ollen nopeasti uroksen luona. "Kauhu!" Sammal seisahtui aloilleen ja katsoi Kauhua. Toinen oli vajaan kahden metrin päässä, eikä narttu voinut olla kuin iloinen uroksen nähdessään.

Siitä oli jo kolme päivää, kun Sammal oli viimeksi Kauhun nähnyt. Silti se tuntui iäisyydeltä. Kahden päivän aikana oli sattunut kaiken laista ja suurimmaksi osaksi narttu oli vaipunut suruun pesäluolaan pentujensa kera. Nyt Sammal kuitenkin tiesi mitä halusi tarkalleen. Se halusi pitää Kauhun lähellä, mutta samalla elää normaalia elämää laumassa. Pennut eivät saisi menettää äitiään Kauhun takia. Niiden täytyisi ensin olla valmiita siihen, ei ennenmin eikä myöhemmin.

Kauhu kulki tyyen rauhalliserna kohti viiman järvi aluetta. Pia nsen suu pielet nousivatr hymyyn, susimainen hymy koski vain ja ainoastaan vastaan tullutta narttua Sammalta. Kauhun teki mieli nostaa kävelynsä raviksi mutta hillitsi itsensä ja käveli tyynen rauhallisin askelin kohti Sammallta.
Sanaakaan sanomatta se pysähtyi kun Samma huudahti kauhun nimen. " Sammal " kauhu huudahti takaisin ja olikin pian lähes vastatusten tuon kanssa. tilanne oli kauhulle hivenne jännittynyt. se odotti parasta, varautui pahinpaan. Pieni pelkokin kävi Kauhun mielessä, mutta nyt sen kasavoilleo leva iloinen ilme ja hännän heilutus kertoi Sammaleelle että uros oli varsin iloinen tuon nähdessään.

" ennenkuin sanot mitään. Haluan sinun kuulevan että olen yhä tosissani, " kauhu sanoi ja astahti asekeleen lähemmäksi narttua. " ja sitä paitsi minulal oli sinua ikävä " Kauhu sanoi ja huiskuatti häntäänsä metkasti lähes ympäri. sitten uros hiljeni ja jäi odottamaan mitä sammaleella olisi sanottavaa.

Sammal ulisi hetken myöntyvästi ja hieman surun säikeisesti. Ulina oli osoitus ikävästä ja kärsivä ilme ja olemus kertoi myös paljon. Häntä viuhui ilosta puolelta toiselle ja narttu vain nuuhki ja tutki Kauhua. Hieman laihtunut, muttei pahasti. Muuten olemus oli samanlainen kuin ennen.

"Minä olen taas setvinyt ajatuksiani. Kerrankin olet minulle yllätys. Luulin jo hetken ajan, ettet palaa. Mutta siinä sinä olet." Sammal haukkoi henkeä ja nuolaisi huuliaan. Sen ääni oli käheä ja kurkku kuiva, sillä ei narttu ollut jaksanut lähteä järvelle juomaan.

Kauhu haisteli narttua takaisin häntä vispaten. " En voinut jättää muita kertomatta. " Kauhu lausahti. ei se halunntu pois lähteä. eikä halunnut jättää laumaa. eikä tuottaa pettymystä katalle.
kauhu jäi suorastaan odottamana sammaleen tuomiota. sen kelelrtävät silmät tapittivat toista hellyytävän näköisenä. kuten se katsoi sammalta useastikkin.

Sammal astahti taaksepäin nähdäkseen ystävänsä paremmin ja paljasti tunteensa syvään huokaukseen. Sinut minä tahdon, eikä mikään estä sitä! tuntui huokaus sanovan. Mutta kyllä jokin esti. Pahempi kuin rakkaus tai tunteet: velvollisuus ja uskollisuus.

Sammal oli kaikkein uskollisimmasta päästä, vaikka sanoikin mielipiteensä ja suoraan sanottuna kieroutuneen juonipäänsä tuotokset suoraan. Mutta silti nartun uskollisuudelle ei tuntunut olevan rajoja. Viima, Katala, nartun pennut ja jopa Kauhu olivat ansainneet nartun uskollisuuden.

Kauhu tuntui odottavan Sammaleen tuomiota, mutta sen sijaan, että narttu olisi hyljännyt toisen suoralta kädeltä, istahti se rennosti maahan nuolaisten huuliaan rauhoittavaksi eleeksi. "Olen tehnyt pienen tiedustelu retken juuri, ennen kuin tulit. Tai oikeastaan en. Mutta Ovelan lauma käy kuumana ja sen takia teen ehkä jotain yllättävää." Sammal aloitti. "Kiitän sinua!", lopetus oli syvä kuiskaus ja tuo tuijotti Kauhua tiiviisti silmiin hallitakseen sanojensa painoa. Silmät eivät uhanneet vaan vakuuttivat sanat täydeksi todeksi.

Muutama minuutti myöhemmin narttu käänsi katseensa. Tiedusteluretki tosin ei ollut täysin totta, mutta monet huhut kiersivät lauman sisällä ja Ovelan laumalaiset olivat toden totta yhtä kummissaan tapahtuneesta, kuin narttu itse.

Kauhu katsoi toista odottavaisena ja kun sammal viimein puhui sen korvat nosuivat etukenoon " miksi kiität minua " Kauhu sanoi ja oli hyvillään että sammal ei enää kantanut kaunaa uroskelle.
ehkä kauhulla oli nyt tilaisuus palata laumaan normaalisti eikä mitään sen kummmpia oikkuaj ollut tiedossa, ensi töikseen se halusi kuitenkin puhua katalan kanssa asiasta. se halusi itse puhua betan kanssa olihan kakiskon välillä pieni muotoinen side.

( anteeksi lyhyisyys irl elmän ongelman vievät ajatusket )

Sammal veti suunsa virneeseen ja keikautti päätään ilkikuriseen tyyliin. "Miksikö? Koska se oli sille laumalle oikein." Neiti totesi iloisesti ja kääntyi sitten ympäri. Se ei jäisi kuuntelemaan Kauhun enempiä löpinöitä, mutta se kävelisi silti vain pesille. Sai Kauhu kiittää hyvää onneaan, että Sammalkin rakasti tuota syvästi. Tunteiden ei sopinut olla vain yksipuolista, kuten sanotaan.

KAuhu olisi naurahtanut jos olisi voinut. Mutta jätti sen sikseen. ja lähti kulkemaan Sammaleen peräss kohti pesiä. Se teisi että menisi jokunen aika ennenkuin Kauhu kykenisi olemaan sammaleen lähellä ikuisesti. Mutta sen se jaksoi odottaa. Se tiesi että sammaleen pentujen hyvinvointi oli tärkeä niinkuni se oli kauhulelkkin. Katalaa Kauhu ei halunnut uhata ei enää toistamiseen. se oli hyväksynyt paikkansa. Kauhu kiiruhti sammaleen perään ja yritti napta tuota hennosti hännästä " Odota" se lausahti
mikäli narttu pysähtyi astelisi Kauhu tuon viereen. " Olet suuremmoisin neitokainen jonka olen koskaan tavannut. Ymmärrät paljon. Kunpa tietäisit miten paljno merkitset minulle " Kauhu sanoi Sammalellee. ja hilejni sitten .

Sammal kuulu Kauhun tulon ja vilkaisi taakseen vaistomaisesti. Samalla kun narttu näki kauhun aikeet sen rakasta häntää kohden tapahtui refleksin omainen tapahtuma, jolloin häntä viuhahti toisen leukojen välistä ylös ja saman tien alas. Toinen saisi leikkisän hännän paukautuksen kuonollensa, jollei väistäisi.

Sammal seisahtui ja kohotti kiinnostuneena korvansa. Ei sitä koskaan tiennyt mitä asiaa Kauhulla olisi nartulle. Kun toinen sitten aloitti lauseensa Sammal laski päätään. "Miksen tietäisi sitä? Merkitset minullekin todella paljon, mutten itse ole valmis suhteeseen vakavaan. Lisäksi pentuni tarvitsevat minua."

Hiljakseen Sammal lähti taas kulkemaan pesien suuntaan. Asiat oli Kauhun kanssa puhuttu puhtaaksi ja uros toivonmukaan ymmärsi, etteivät he olleet toisilleen vihaisia. Lopulta Sammal kuitenkin seisahtui ja kääntyi katsomaan Kauhua anovin silmin.

"Jaksa odottaa"

¤ Piti tyrkkäistä tuo suhteeseen vakavaan tuonne, kun käväisi mielessä xD ¤

Jos kauhu osaisi hymyille se hyilisi nyt suu virneessä, mutta susimainen huulten nousu nousi Kauhun kasvoilel varsin tyytyväisenä. " kunha nhalusin varmistaa sen " kauhu vastasi sen jälkeen kun sammaleen häntä oli kopahtanut sitä kuonolle. Kauhun tulisi olla kärsivällinen. Kauhulla ja sammaleella olisi edessä vaikka minkälainen tulevaisuu jonka he rakentaisivat mahdollisesti yhdessä. Kauhu tiesi että pennut olivat nartulle tärkeiät. " Tietenkin jaksan, hyvää kun kannattaa aina odottaa. " kauhu lausui ja hiipelsi sammaleen vierelle reippain askelin. " Jos neidolla ei ole mitänä sitä vastaan tulen kanssasi samaa matkaa pesille ? " kauhu kysyi ja jos sammalella ei olisi mikään sitä vastaan jakaisi tuo matkaa pesilel sammaleen kanssa. " Ja nini kauan kuin olemme lauman sisällä emme voisi mitänä vakavaa edes aloittaa. " kauhu vitsiili. tarkoittaen että ainakhan kaksikko voisi viettää aikansa keseknään.

Sammaleen ilme pysyi neutraalina, mutta pian se kuitenkin paljasti tuon oikeat tunteet. Narttu koetti näykätä leikkisästi Kauhua kaulasta mitään varoitusta antamatta ja loikata heti taaksepäin ja lyödä tassut maahan.

"En halua vielä pesille" Narttu sanoi ohimennen ja koetti hyökätä taas Kauhun niskavilloihin kiinni hellästi. Jos se ei osuisi se koettaisi tahallaan pujahtaa toisen ali ja juosta kauemmaksi pakoon.

Narttu todella toivoi Kauhun osallistuvan leikkiin, sillä se merkitsisi todella paljon sille. Sammal tahtoi rentoutua nyt, eikä se onnistuisi jos Kauhu ei tulisi mukaan. Nartun tavatessa Kauhun ja kertoessa päätöksensä oli samalla myös sen oma jännittyneisyys lauennut täysin.

Kauhu katsoi sammalta kun tuo puheli ettei halunnut mennä vielä pesille. no eihän tuo kauhua haitannut kauhu kun ei muutenkan ollut pesillä juuri oleskellut. sammalleen näykätessä kauhua leikkisästi kauhua lähti oitis leikkiin mukaan häntä vispaten puolelta otiselle. kauhua antoi nartun tarttua itseään niskasta pian yrittäen käännähtää selälleen siten että narttu kaatuisi mukana.

(åpahoittelen lyhyisyyttää )

Narttu inahti pienesti tajutessaan Kauhun vetävän sen mukanaan nurin. Sammal ehti vaivoin kääntää itsensä mukavampaan asentoon ettei olisi sattunut niin paljon, kun tuli alas. Kierrähdys makuulle ja siitä suoraan jaloille.

Sammal vispasi häntäänsä ja hyppäsi Kauhun eteen ja pois siitä muutaman kerran, ennen kuin koetti näykätä kunnolla tuon niskasta ja omalla painollaan kaataa tuon kyljelleen, mikäli tuo nyt oli pystyyn noussut.

Kauhu hymähti susimaiseen tapaansa häntä vispaten ja nousi pin sammaleen perässä ylös. kesä teki kepposia tullessaan. susilla alkoi kiimaajat, tosin sammal tuskin kärsisis niistä juuri nyt sillä oli vasta hiljain saanut pennut. tai ken sitä tietäisi. KAuhu kuitenkin aikoi hillitä itsensä sen asian suhteen sammal oli kauhun lähellä ilman mitään ylimääräistäkin. tai kauhua ainakin toivoi niin.
KAuhua sai pian nartun niskaansa jja toki kauhu olisi sanaut pidettyä itsenäs jaloillaan mutta antoi nartun kataa itsensä maahan. Kauhu jäi maahan makamaan tassut kohti taivasti leikkiässti niillä ilmaa potkien.

Sammal lennähti toisen päältä kyljelleen oikealle haukahtaen innosta. Narttu nousi nopeasti jatkamaan, vaikkakin sitä oli sattunut jonkin verran liian raju lennähtäminen. Kipu oli kuitenkin siedettävä, eikä se haitannut Sammaleen menoa millään lailla.

Narttu katseli hetken toisen sätkimistä, ennen kuin löi tassut taas maahan ja haastoi leikkiin.

¤Sorry lyhyys¤

Kauhu murahti leikkisästi toisen lyödessä tassut maahan. Mutta koska sammal oli akuhulle kaikki kaikessa se ryhtyi leikkini tuon nartun kanssa. muutoin kauhu ei leikkiin lähtenytkään.
Kauhu polku etutassujaan maahan häntä viuhtoen puolelta toiselle kasvoillaan iloinen ja tyytyväinen virne. Kauhua jälleen suostui sammaleen leikki pyyntöön ja hypähti tuota kohden kuin pentu konsonsaan. kauhu haukahteli leikkiässti nartulle. saaden tuota innsotumaan entisestään tai niin se ainakin toivoi.

Sammal peruutti toisen loikatessa sitä kohti ja hyppelehti sivuilleen innoissaan leikistä. Kauhun haastaessa Sammalta jatkamaan leikkiä narttu sai ilokohtauksen. Häntä liehui korkealla ja tuo venytti kaulaansa koettaessaan ottaa Kauhun hipaksi.

Sammal perääntyi, kääntyi ja juoksi kauemmas palaten kuitenkin nopealla käännöksellä takaisin ja mikäli Kauhu olisi seurannut Sammalta tuo voisi yllättyäkin nartun ruumiin lentäessä tuon yli vaivattomasti.

Kauhua haukahti leikkisästi sammaleelle. tuon saadessa kauhu kinnii kauhu säntäsi nartun perään kuin pentu konsonaan. " Kuules neitoseni, et sinä minulta karkaa " Kauhua sanoi ja koetti sitten nartun lentäessä tarrata hellästi tuohon kiinni saadakseen tuon mukaansa. jos kauhu onnistui aikeissaan kauhu mätkähtäisi maahan luultavasti Sammal mukanaan. Samma oli kauhulle elin tärkeä eikä se siiät aikoisi irti päästää millään hinnalla. Sammal oli antanut kauhulle tekonsa anteeksi ja toivoi myös muiden tulevaisuudessa ymmärtävän sen. kauhu nuolaisis samamlta mahdollisesti kuonosta tuon mahdollisesti maatessa Kauhun päällä.