Heiveröiset vastasyntyneet emonsa vierellä.

Sirppi nyökkäsi Heinän ensimmäiselle lauseelle. Ovelan lauma oli suurin laumoista ja siksi sinne ei pässyt kovin helposti. Mutta varmaankin Heinä saattaisi päästä sinne. " Minusta Haukka kuulostaa hyvältä. Ryhmämme on vielä liian taisteluntahtoinen sinulle ja pennuille. Muuten olisin tarjonnut ryhmäämme " Valkoturkki tokaisi ja heilautti häntäänsä. Tosiaan, Sammaleen ryhmä taistelisii pian joten vielä sinne ei kannattaisi tuoda juuri synnyttänyttä naarasta ja pieniä pentuja. Silti Haukan lauma oli hyvä idea.

'' Hmm, kai se on mentävä sitten Haukan laumaan. Mutta en mielelläni menisi laumaan... kun minua alkaa ahdistamaan. Mutta poikkeuksiakin on, ja ehkä Haukan johtama lauma on nyt poikkeus, tai sen on pakko olla. '' Pennun piippailivat tasaisin välein mutta tyytyväisinä emonsa nisillä, kun jokainen pieni karvakasa oli saanut mahansa täyteen hiljentyi se ja nukahti. Nartun oli tökkäistävä ja nuuhkittava pentujaan varmistaakseen että ne ovat elossa, kyllä, kaikki kolme olivat elossa.

'' Ryhmänne? '' Heinä esitti kysymyksen mielenkiinto heräten.

Sirppi luimisti korviaan. " En saisi kertoa paljon. Mutta jos et kerro kellekkään voin kertoa vähäsen " Valkoturkki sanoi ja luimisti valkeita korviaan melkein niskaan asti. Se ei saisi laverrella päätarkoituksesta, joten Sirppi kertoisi kaikkein normaaleimmat asiat Heinälle.

( Taas tulee lyhyttä ))

Heinä loi hieman moittivan katseen, samanlaisen katseen kuin äiti loi pojalleen tämän varastettua ruokaa.
'' Ethän sinä luule että minä heikkona menisin lavertelemaan? Minulla on itseni lisäksi pennut joista huolehdin, älä huoli, minusta ei vuoda tietoja. '' Sanoi narttu rohkaisevasti, olihan se kuullut jostain ryhmästä joka yritti syrjäyttää Veren. Mutta senkin se oli vain ohimennen kuullut, eikä uskonut siihen.

// ANteeksi kesto, olin ihan unohtanut tämän pelin ^^"

Sirppi hymähti hieman. Oli totta ettei toinen välttämättä lavertelisi, mutta varmuduen vuoksi. " Uskon ettet kertoisi. Mutta en halua sotkea sinua tähän " neiti sanoi ja katsoi naarasta iloisella katseella. Oli totta ettei Sirppi halunnut sekoittaa ulkopuolista ja heikkoa, tähän asiaan.

'' Ei se mitään, ymmärrän kyllä. '' Sympaattinen, onnea loistava katse luodaan Sirpin silmiin kuin omaan siskoonsa.
Hiekanvärinen narttu nuolaisee yhtä pennuistaan, ja vilkaisee koloaan. Täällä se joutaisi nyt kauvan aikaa pentujen kanssa.

Heinä tuntee kiristävän ja jomottavan kivun alavatsassaan, mutta ei näytä sitä mitenkään vaan kätkee sen suuren haukotuksen alle.
'' Synnyttäminen on raskasta. '' Sanotaan hammasta purren, ennen kuin kipu rupeaa laantumaan. Luojan kiitos miettii narttu ja tökkii yhtä narttupennuista ohjatakseen tätä nisälle takaisin.

// Ei haittaa :) //

Sirppi heilautti valkeaa häntäänsä ja katsoi Heinää ja sen pentuja. Oli kaunista katsoa tuota rakkautta. Tosin, jos Tulisilmä olisi ollut Heinän vierellä, kaikki olisi ollut vielä paremmin. Naaras ajatteli itsekseen. Vielä jonakin päivänä se kertoisi Toskalle tunteistaan. Mutta se päivä ei olisi vielä. Mutta ennen Veren taistelua sen oli tapahduttava, koska kumpikin osapuoli saattaisi kaatua samalla.

" Kiitos Heinä. Minä lähden etsimään nopeinta reittiä Haukan luokse, odottele sinä täällä. Ja jos näet tai kuulet jotakin epäilyttävää ulvo vain " valkoturkki sanoi tyytyväisenä ja lähti kirsu kuivassa maassa etsimään turallisinta ja nopeinta tietä Haukan maille.

Hymyiltiin toiselle, Heinän vatsaa kipristi taas ja se ei halunnut liikkua nyt. Ei vielä.

'' Sirppi, tule takaisin! '' Ja ulvahdetaan perään hieman heikosti saadakseen nartun palaamaan, ja odottaen nyt että tuo palaisi. Heinä arveli että pärjäisi hyvin, sillä se oli ylipainoinen vielä ja selviäisi useammankin päivän ilman ruokaa.

Valkoturkki höristi korviaan. Se oli juuri löytänyt vainun, ja nyt sen piti palata. " Mikä hätänä ? " neito kysäisi huolestuneella ja kirkaalla äänellä ja tapitti Heinää kummeksuen. Ei Sirppi voinut tietää mikä toista vaivasi. Se vain tiesi että jokin oli vinossa. Heina saisi kertoa, että naaras voisi auttaa toista.

// Lyhyt :S

'' En halua liikkua nyt, olisi parempi pennuillekin etteivät liikkuisi. '' Heinä selitti pienenä valkoisena valheena, se ei halunnut vaivata Sirppiä turhaan omalla terveydellään.
Heinä pesi sudenpentua hännän alta karheahkolla kielellään ja tökkäsi sitä sittemmin.

Sirppi naurahti pienesti. " Minä vain etsin jäljet ja reitin. Sinä voit jäädä tänne " neiti sanoi pirteästi hai huiskautti valkoista häntäänsä terhakkaasti. Valkoturkki katseli pentuj, osittain kaihoisasti, mutta silti lempeästi. heinä oli kelpo emo, se oli Sirpin sanottava. Tai todettava. Ei se sitä ollut vielä ääneen sanonut. " Olet kunniakas emo pennuillesi " naaras sanoi hellästi ja nuolaisi yhtä pentua.

'' Ai, kiitos Sirppi. Olet todella ystävällinen auttaessasi! '' Kiitettiin onnesta huokaisten. vatsakivut olivat hellittäneet. Toistaiseksi.

Heinä nyökkäsi, se itsekin tunsi olevansa kelpo emo, tai ainakin pyrki siihen. Rauhallisesti hiekanväristä häntäänsä heilauttaen laski Heinä päänsä maahan etustensa viereen, odottaen että Sirppi palaisi.

// ääähhh, inspiraation puutosta :< //