Ärsyttävä tapaus

Toska makoili kalliolla, varjossa. Se katseli uneliaana pilviä, jotka hitaasti lipuivat taivaalla. Se olisi oikein hyvin voinut olla kateellinen siitä, miten korkealla ne saivat katsella maata. Kenenkään häiritsemättä tai edes ylettämästä niihin. Mutta ei, Toska tunsi ihailua.
Jos tyttäreni eläisi, olisin nimennyt hänet Pilveksi, tummaturkki ajatteli ja hymähti. Siitä tuntui olevan niin kauan.. Yhä uros tunsi itsensä idiootiksi teoistaan, ja yhä viha poltti sen sisuksia sen muistellessa miten se petettiin. Mutta vihan, katumuksen ja surun lisäksi Toskassa oli muutakin: Toivoa.
Hukan mielessä oli pyörinyt myös outo likka talvelta. Sirppi. Ihmeellinen tapaus, voisi melkeimpä uskoa että hän todella piittasi minusta, Toska ajatteli painaessaan päänsä takaisin kalliolle. Hetken siinä maatuaan uros raotti silmiään. Aurinko sai sen salaperäiset, kullanruskeat silmät kiiltämään. Ketä minä yritän huijata? hukka ajatteli ja nousi istumaan, Se typykkä taisi ihan oikeasti välittää.. Uros nousi ja lähti jaloittelemaan. Loimu ei enää juossut sen kannoilla jatkuvasti. Se ei ollut enää se sama pentu..
Vihaan sitä, kun kaikki muuttuu, Toska ajatteli. Se ajatuksissaan käveli joen varrelle ja tuijotteli hetken vettä. "Minä todella..Vihaan sitä", tummaturkki murisi itsekseen ja painoi päänsä latkiakseen vettä.
"..Vihaat mitä?" kirkas ääni kysyi. Toska nosti katsettaan ja näki edessään vedessä heijastuksen. Musta hahmo nökötti joen toisella puolella. Uros katsoi rannalle - ei ketään... "Kukas sinä muuten olet?" Toska säpsähti ja äkkäsi sen vierestä nuoren naarassuden. Uros ärähti ja hypähti kauemmas - ihan liian lähellä!

"Hei hei - en minä pure", Vinha nauroi.

((Ja sitten kävi niin että kirjoittajaa rupesi yhtäkkiä kamalasti väsyttämään, joten hän ei jaksanut kirjoittaa tapaamista Vinhan ja Toskan välilllä loppuun. Saattaa käydä niinkin että hän kirjoittaa sen loppuun, tai peruuttaa sen kokonaan - olkaamme avoimia kohtalolle! xD))

((Eli nyt olisi sellainen tämä asian laita, että en kirjoita tapaamista loppuun, mutta en myöskään peruuta sitä. En kerro maailmalle, mitä tapahtui, mutta se kuitenkin tapahtui, ja tapaamisen yksityikohdat minä pidän itselläni.
Ja tiedän, miltä tuo kuulosti, mutta ei siis tapahtunut sitä, miltä se kuulostaa. X'''''DD))