Oranssina hohtava kipinä -päättynyt kesken-

//eli Blacky tänne kera Kipinän//

Pilvi jolkotteli hyvän tuulisena, se oli jonkin aikaa sitten tavannut hyvän ystävänsä Revontulen ja oli siitä iloinen. Narttu oli lähtenyt järveltä kohti etelää ja solaa kohden, sen hyvän tuulisuuden kuitenkin saattoi pilata herkästi ja siitä narttu suuttuisi herkästi.

//äh lyhyt//

Kipinä jolkotteli kieli pitkällä roikkuen. Sillä oli ollut hauskaa kiusatessaan Aarnimetsän nuorsusia, väittäen olevansa Ovelan beta ja että söisi ne.
Tuuli kuljetti vienon suden tuoksun sen kirsuun. Susi päätti ihan vain uteliaisuudesta jäljittää sen lähteen.
Kipinä lähti ravaamaan häntä sekavasti heilahdellen, ja näki jonkin matkan päässä toisen suden. Narttu pysähtyi epäluuloisen näköisenä, nosti häntäänsä ja tuijotteli uteliaana korvat edessä Pilveä.
"Kukas sinä olet susiasi ?"

((Lyhyttä pukkaa, anteeksi.))

Pilvi suorastaan, hätkähti kun joku vieras yllättäen kysyi jotain. Narttu oli kääntynyt salamana toista kohti ja nähdessään toisen käytöksen se reakoi samoin. Pilvi nosti häntäänsä ylös ja katsoi toista tuimasti.
"jos nimeni haluat, niin olen Pilvi. Entä itse?" Narttu vastasi toiselle ystävällisesti ja heilautti häntäänsä jopa hieman. Sen korvat olivat uteliaasti höröllään, pää hitusen kallellaan ja nartun katse oli ystävällinen.

// äh ei inspaa näin aamusta//

"Pilvi..." Kipinä sanoi ja katseli toista. Nimestä sai lauhkean ja ystävällisen käsityksen.
"Olen Räsy", Kipinä sanoi kuin olisi oikeasti käyttänyt nimeä monet kerrat aikaisemmin. "Oletko kenties laumasusi ?" narttu kysyi. Jos Pilvi olisi laumassa, se voisi kalastella tietoja.
Ystävällisin elein, joskin häntä epävarmana kohollaan ja korvat eteen suunnattuina Kipinä tuli lähemmäs ja nuuski toista kurottaen vähän kaulaansa. Ihan lähelle se ei viitsinyt mennä.

Tuliturkki oli ajatellut onkivansa tietoja laumoista; Se viettäisi taas yhden talven käyttämällä lauman suojaa hyväksi. Jokin minne olisi suht helppo päästä, eikä niin arvokas että sinne tarvitsisi jäädä. Kiintymisestä ei tarvinnut olla huolissaan, Kipinä ei edes osannut muodostaa aitoa ystävyyssuhdetta. Kaiken nerokkaan kieroilunsa keskellä se silti tunsi itsensä ajoittain yksinäiseksi...

Pilvi kuunteli toista ja heilutteli hieman häntäänsä. Narttu mietti hetken miten muotoilisi sanansa ja vastasi sitten rauhallisesti "no Räsy. En ole missään laumassa, mutta tiedän jonkin verran eri laumoista jos tietoja haluat?" Pilvi sanoi hieman kierosti hymyillen. Pilvi oli iloinen ja se oli muuttunut hieman kieroilevaksi, mutta silti oli luotettava laumalainen.
Pilvi heilutteli häntäänsä ja katseli toista, toisen nuuskiessa narttu käytti tilaisuutta hyväkseen ja nuuski toista arasti.

//sori lyhyt//

Pilvi oli nähnyt suoraan Kipinän rivien läpi. Se kuitenkin suhtautui hyvin, joten Kipinä otti tilanteesta vaarin.
"No ei tieto olisi pahitteeksi", tuliturkki tunnusti heilautellen häntäänsä. Tavallaan se piti Pilvestä, tuosta olisi vielä hyötyä. Tyytyväisesti narttu nuolaisi mustia huuliaan vetäen kielensä suupieleen asti ennen kitansa sulkemista. Sen ilmeessä oli nyt jotain pirullista ja sen kullanvärisiin silmiin oli tullut ahnautta, jota edes kieroutunut Kipinä ei saanut peitettyä.
"Antaa kuulua. Olen pelkkänä korvana."

Pilvi kuunteli toisen vasatauksen ja mietti hetken mistä aloittaisi, narttu tiesi että moni laumaton susi haluaisi tietoa laumoista.
"No täällä on neläjä laumaa, Sysimetsän lauma, Rinnemetsän lauma, Nuormetsän lauma ja Aarnimetsän lauma. Sysimetsän lauman alfoina toimii Ovela ja Roihu , ihan mukavaa väkeä ovat ainakin minusta. Sitten Rinnemetsän Alfana toimii Varpu ja tämän puoliso Korppi, tosin Varpu kutsuu itseään Vereksi. Rinnemetsäläiset ovat veristä ja karmaisevaa porukkaa, minäkin olin siellä, mutta ja sain siitä tarpeekseni ja häivyin." Narttu aloitti, sen eroamiseen Veren riveistä oli myös Hiekka, johon oli rakastumassa. Pilvi tosin ei tiennyt vielä tämän kuolleen. Pilvi kuitenkin jatkoi pian puhettaan "Sitten Nuormetsän lauma, siitä en tiedä juurikaan näin tulipalon jäljiltä. Mutta siellä ainakin toimii alfoina Haukka ja Säde. Haukan porukka on aika vaihtelevaa, enkä tunne sieltä varmaan ketään Säteen itse alfanartun olen tavannut joskus aikaa sitten. Aarnimetsän lauman alfana toimii Valta, viimeisimpien tietojeni mukaan tällä ei ollut vielä puolisoa. Mutta nykyisestä en tiedä, kannattaa käydä siellä päin ja kysellä joltakin. Valta on kuulemma lempeä kuin nalle. Valta on sellainen pehmo, mutta kuulemma mukava." Pilvi kertoi kaikista laumoista sen mitä tiesi, narttu tosin ei tiennyt että Nuormetsän lauma oli kokenut kovia tulipalon aikana. Pilvi itse oli paennut vuorille ja säästynyt, tosin saalista oli ollut sen jälkeen vähän. Pilvi oli istahtanut pitkän puhe litaniansa aikana ja katsoi nyt Kipinää iloisesti, se heilutteli häntäänsä. Pilvi mietti oliko se unohtanut jotakin tärkeää, mutta se oli kyllä muistanut kaikki perus asiat mitkä tiesi.

Pilven kertoman perusteella se ei tiennyt paljoa Sysimetsän laumasta, vain alfojen nimet, kuten Kipinä itsekin. Ilmeisesti kyseessä oli tasapainoinen lauma, kun siitä ei ollut paljoa sanottavaa.
Nuormetsän lauma kuulosti päinvastaiselta. Kukaan ei huomaisi jos Kipinä käväisisi siellä - joskin petos ei olisi yhtä likainen, eli täydellinen. Rinnemetsän laumassa vedettäisiin varmaan kunnolla herne nenään, mikä olisi vain hauskaa. Sinne Kipinä voisi jäädä talveksi.
"Kiitos paljon näistä tiedoista. Olet tainnut viipyä täällä jonkun aikaa kun tiedät noinkin paljon", Kipinä sanoi ynähtäen iloisesti tuuhea ja pörröturkkinen häntä jaloissa viuhuen. "Voisitko kertoa lisää Rinnemetsän laumasta, jos vain tiedät? Miksi se on karmaiseva?" narttu kyseli. Lauma kuulosti oikein jännittävältä paikalta, juuri sopivalta pientä kettuilua varten.
Ellei Kipinä sitten petkuttaisi Ovelaa, ja sotkisi sitten asiat ärsyttämällä Rinnemetsäläisiä Ovelan nimissä? Tai Vallan? Suunnitelmat alkoivat kyteä nartun päässä ja vaivoin se malttaisi kuunnella Pilven vastauksen, niin innoissaan se oli draamasta jonka se saisi aikaan.

Pilvi kuunteli toisen sanat loppuun ja alkoi itse puhua sen jälkeen "No olenhan minä täällä jo aika kauankin ollut tämä talvi on minun toinen täällä laaksossa, ja vuosiakin minulla on kertynyt jo paljon, nimittäin kuudennetta kesää elän. Mutta sinua se tuskin kiinostaa. Ja minä huomasin että Rinnemetsän lauman alueelle jos tunkee niin sillä pääsee helposti, ehkä liiankin helposti hengestään. Joten jos yhtään välität omasta hyvin voinnistasi niin ehdotan pysymään poissa, muutenkin se porukka tuntuu olevan yhtä kieroilun umpisolmua. Siellä puukotetaan toisia selkään." Pilvi kertoi kaiken oman mielipiteensä mukaan, jopa hieman liioitellen. Pilvi vain kertoi sen mitä ajatteli kyseisestä laumasta.
"muuten Räsy, miksi haluat tietää näin paljon oletko ilki kurisesti sotkemassa asioita? Minä meinaan voisin auttaa sinua jos tarvitset, katsos minun elämäni on hieman tylsää näin vanhana jo." Pilvi katsoi toista ilki kurisesti hymyille ja katsoen toista.

Vaikka susi ei liikahtanutkaan, sisimmässään se hätkähti. Mistä tuo susirouva oli tiennyt? Paistoiko se Kipinän naamasta? Narttu littasi korvansa ja nuolaisi huuliaan hermostuneena. "Noh noh, kyselen koska olen liittymisaikeissa", narttu sanoi mutta korvat nousivat niskasta ja sen olemus muuttui leikkisäksi. "Pistääkseni vähän kipinää niiden notkuvien laumasusien elämään", tuliturkki sanoi selvästikin innoissaan ajatuksesta. "Olet kyllä ihan hyvä muija. Mutta olen pahoillani, en ainakaan vielä liittoudu kenenkään kanssa", susi sanoi roikottaen päätään hännän keikkuessa alhaalla. Se oli tykästynyt Pilveen.
Jos kohtalo olisi suotuisa, vanhempi susi voittaisi Kipinän harvinaisen luottamuksen ja auttaisi nuorta narttua löytämään itsensä. Ehkä Kipinän olisi aika, vielä joskus, etsiä emohahmo itselleen ja kasvaa oikeasti aikuiseksi.
"Mutta koska olet hyvä muija", Kipinä sanoi sen hännän keikkuessa yhä nopeammin, "Haastan sinut LUMISOTAAN!!!" Leiskuva turkki hulmahti, lumi pöllysi ja narttu oli singahtanut kauemmas varmistettuaan että lunta lentäisi Pilven päälle singahduksen voimasta.

Pilvi katsoi Kipinää ja huomasi toisen hermostuneisuuden, josta saattoi päätellä arvauksensa osuneen oikeaan vaikkei sanonut siitä mitään. Kuunneltuaan toista jonkin aikaa narttu avasi suunsa ja alkoi puhua "vai kipinää? Varo vain ettet jää kiinni nuorukainen. Rinnemetsässä ei ainakaan kannata itse alfaa ärsyttää, sillä siitä ei hyvää seuraa. Usko minua, minä tiedän sen." Pilvi sanoi varoittavasti, vaikkei halunnut toisen innostusta lamaannuttaa. Narttu lisäsi vielä toiselle "mutta sopii yrittää, jos liityt voit saman tein kertoa ettei minua kannata odottaa enään sinne" Pilvi sanoi ja virnisti ilkikurisen susimaisesti.
Pilvi ei arvannutkaan mitä toinen siitä ajatteli, eikä sitä että toinen oli valehdellut Pilvelle oman nimensä, mutta silti se piti toista mukavana sutena. Narttu jatkoi toisen kuuntelemista ja vastasi rauhallisesti "ymmärrän, mutta jos koskaan tarvitset apua olen valmis auttamaan" Pilvi sanoi Kipinälle.
Kun Kipinä taas puhui Pilvi kuunteli toista ja kallisti hieman päätään. Narttu hieman häntkähti toisen äkkinäisiä liikkeitä, mutta se eikä edes vanhuus häirinnyt Pilveä, se singahti toisen pölläyttämät lumet niskassaan toista kohti. "tuo vielä kostetaan" vanhempi narttu haukahti mukamas vihaisena, se juoksi toista kohti ja koitti hypätä toista vasten, samalla kaataa Kipinän ja pälyyttää sen jälkeen toisen päälle etusillaan kunnolla lunta.

"Yritäppä, ikäloppu!" Kipinä haukahti leikillään ja pomppi kauemmas. Se ei ihan ehtinyt syöksähtää pois alta vaan Pilvi kippasi sen takapään nurin ja susi menetti taspainonsa.
Nuorempi hukka sai heti maksaa nenäkkyydestään kokeneemmalle saadessaan melkoisen määrän lunta päälleen. Sen silmät, korvat, suu ja kirsu olivat turrat ja märät tuosta valkoisesta ja kylmästä aineesta.
Kipinä köhi ja kiroili kiemurrellen ylös ja juosten kauemmas Pilvestä. Narttu katseli toista häntä heiluen ja läähätti huurupilviä kylmähköön ilmaan. Sen keho oli kuuma, adrenaliini virtasi sen suonissa ja silmissä oli iloisen ja sekopäisen sekainen katse.
Tuliturkki haukahteli kuin vanhempaa sutta leikillään manaten ja syöksähti tuota päin poukkoillen reitiltään. Se hypähteli Pilven ympärillä napsautelleen äänekkäästi hampaitaan yhteen, kokeili näykkäistä muoria jos suinkin yltäisi ja alkaisi hurjaan ja sekavaan painiotteluun tuon kanssa.

Iltapäivä oli karannut ja talviajan tapaan maisema hämärtyi nopeasti. Kuu loisti taivaalla ja lumi hohkasi sen valoa, pakkanen kiristyi ja tuuli alkoi olla viiltävämpää.
Myös Kipinä tunsi kylmyyden hiipivän turkin alle, mutta se ei välittänyt. Nyt piti keskittyä Pilven "listimiseen"!

Kipinän sanoessa Pilveä ikä lopuksi, narttu naurahti mielessään. Kun nuorukainen kömpi ylös lumisena ja köhien, Pilven oli pakko "naurahtaa" heleästi ja susi maisesti Kipinälle "Noh, noh Räsy, ehkä olen ikäloppu, mutta en kankea kääkkä joka räkättää kuin harakka." Pilvi sanoi ja katsoi silmä kovana kipinää joka oli päässyt ylös lumesta. Pilven häntä vispasi iloisesti, se ei ollut pitkiin aikoihin leikkinyt kunnolla. Vaikka Pilvi olikin jo vanha sillä kyllä riitti puhtia ja energiaa ainakin yhteen paini leikkiin.
Pilvi oli oppinut kaiken näköistä, oppia ikä kaikki. Vanhemmankin nartun turkki höyrysi ja sen hengitys muuttui höyryksi ilmassa. Narttu katseli kun toisen ryntäsi sen ympärille pomppimaan, Pilvi kokeneempana ei hypellyt nartun mukana vaan antoi katseensa seurata vain Kipinää.
Pilvi yritti samalla väsyttää toista, sillä se ei jaksaisi kovin kauaa pomppia nuoren perässä. Kipänä pystyi näykkimään helposti vanhempaa narttua ja Pilvi esitti että se nipistelisi narttua vaikka, se ei Pilveä todellisuudessa haitannut.

Pilvikin oli huomannut päivän alkavan vaipua hitaasti iltaa kohden, vaikka kylmä olikin narttu ei siitä välittänyt. Pilvi oli pitkän elämänsä aikana kokenut pahempiankin pakkasia, nyt se keskittyi "Räsyyn"
Narttu kellahti tahallaan kyljelleen maahan ja odotti että nuoruuden innoittama Kipinä hyökkäisi vanhan naaraan ''kimppuun''.

Pilven kellahtaessa kyljelleen Kipinä pysähtyi tuijottelemaan sitä kummastuneena. Ele oli alistuvainen, oliko toinen väsähtänyt?
"Ei kai sinusta vielä puhti loppunut?" susi kysyi ja tönäisi Pilven selkää kuonollaan. Korvat nartun päässä olivat höröllään ja niiden välissä, hukan otsalla oli pari ryppyä. Neuvottomana Kipinä ynähteli ja vinkui liehutellen häntäänsä ja tuuppien toista varovasti etusillaan ja kirsullaan.

((Anteeksi lyhyys.))

Kun toinen ei tullutkaan leikkimään, se päätti tehdä pienen jekun ja painoi silmänsä kiinni ja meni aivan veteläksi. Pilvi tiesi että, ele oli alistuva, mutta ei se sitä haitannut. Pilvi oli saanut tarpeekseen pomottavasta asemasta aina, se tahtoi joskus ottaa rennosti ja pitää hauskaa. Narttu ei kuitenkaan alistuisi vapaa ehtoisesti kenelle vain, tosin näin vanhana se tuskin jaksaisi kovinkaan tapella asemastaan. Jos edes laumaan liittyisi, Pilvi tuskin liittyisi koskaan mihinkään laumaan, mutta vanhana se ei yksinkään pärjäisi. Pilvi varmaan keräisi ympärilleen viimeisen kerran ystävistään pienen ryhmän, jonka kanssa viettäisi loppu vuotensa.
Toisen avuttomuus hieman huvitti narttua, mutta se ymmärsi sen täysin. Pilvi oli itsekin ollut tuon ikäisenä ollut avunton joisain asioissa ja vieläkin se oppi uusia asioita. Vanhuus ei vielä juurikaan näkynyt nartun arjessa, mutta jos sitä vertasi johonkin Kipinän kaltaiseen nuorukaiseen, Pilvi oli selvästi laiskempi ja hitaampi. Pilvi itsekin ihmetteli miten se oli vielä tässä iässä näin hyvässä kunnossa.

//joo, eipä mitään :) //

"Huhuu? Pilvi?"
Kipinä tönäisi toista vielä kerran ymmällään. Outo vanhus. "Eipä olisi uskonut", narttu mutisi ja painoi persuksensa maahan. Hetken istuttuaan sen kärsivällisyys loppui nuoren suden tapaan lyhyeen ja hukka pomppasi pystyyn alkaen räksyttää neuvottomana Pilvelle. Se kierteli ja kaarteli vinkuen yhä kiivaammin tuon ympärillä ja pysähtyi haukkumaan välillä ja syöksähteli toista päin ja pois. Narttu ei ollut koskaan aikaisemmin kohdannut tällaista - lukuunottamatta sitä kun se oli elämänsä ensimmäisen kerran nähnyt kuolleen suden, mutta Pilvi ei haissut kuolleelta ja se sitäpaitsi hengitti.

Pilvi makasi siinä vielä hetken, kunnes se huomasi toisen istuutuvan. Pilvi odotti vielä hetken kun Kipinä taas alkoi pomppia vanhan nartun ympärillä, silloin se pomppasi nopeasti pystyyn ja juoksi suoraan kohti ystäväänsä häntä heiluen. Se kuitenkin pysähtyi toisen eteen ja haukahti iloisesti.
"No, vieläkö jaksat painia?" Pilvi kysyi toiselta ja hypähti hieman taakseppäin ja laski eturuumiinsa alas leikin kutsu asentoon, samalla se haukahti toiselle ja heilutteli häntäänsä.
Pilvi katseli samalla toisen reaktiota tapahtuneesta, moni oli mennyt sekaisin tilanteesta. Mutta oliko Kipinä yksi heistä? Siihen Pilvi ei osannut vastata ennen kuin näki.

Kipinä säikähti kun Pilvi yhtäkkiä nousi ja säntäsi sen luo innokkaana. Pari sekuntia se tuijotti toista ymmällään ennen kuin löi itsekin etupäänsä maahan. "Joo! Kunhan liikut, ettet pakastu", ruskeaturkki urisi ja hypähteli paikallaan.


Jonkin matkan päässä hukkasista liikuskeli uroshirvi. Riutuneenakin se oli voimakas ja vaarallinen yksittäisille susille. Sen vaikuttava sarvikruunu ei ollut pudonnut vielä, joskin pienimpiä haaroja oli katkennut.
Eläin liikkui ikävästi leikkivien hukkasten suuntaan, kumartaen välillä valtavaa päätään etsiessään ruohoa ja jäkälää ohuimman hangel alta.

Pilvi katsoi toista kunnes toinen puhui, narttu hymähti mielessään kun toinen oli säikähtänyt sen äkkinäisiä liikkeitä. "Toki Räsy. En minä vielä ajatellut kuolla tuohon lumeen" narttu vastasi toiselle ja tuhahti huvittuneesti Kipinälle. Pilvi nousi ylös hypähtäen Kipinää kohti ja murisi leikkisästi, vanhus yritti jälleen kaataa toista nurin. Jos toinen kaatuisi jäisi Pilvi seisomaan toisen yläpuolelle ja yrittäisi näykkiä Kipinän korvia, sekä näykkäistä tämän kuonoa hellästi.
Onnistui narttu tai ei se ponahtaisi Kipinän yli ja kääntyisi taas toista kohti. Susien leikkiessä Pilvi ei huomannut lähestyvää hirveä, vaan jatkoi leikkiä toisen kanssa.

//sori vähän lyhyt//

((Anteeksi kun en ole päässyt vastaamaan... Pistetäänkö peli poikki?))

//ei se mitään ja laitetaan vaan //