// Ei haittaa yhtään, olinhan minä itsekkin kadoksissa koko joulun //
Uros mumisi hiljaa naaraan sanoille myöntävän vastauksen. Heidän kai olisi jo aika vetäytyä takaisin pesäkoloille. Joskin tuskin kukaan huolestuisi vaikka he olisivat yhden yön poissa muiden luota. Mutta ei tännekkään nukkumaan voinut jäädä, sen verran tuuli puhalsi, joten kannatti kai taivaltaa takaisin pesille. Matkahan oli lähes pelkkää alamäkeä.
Kuiskeen yllättävä kysymys sai uroksen hätkähtämään ja kääntämään katseensa edelleen aloillaan istuvaan narttuun. Hän mietti hetken mitä sanoisi, muttei kääntänyt katsettaan Kuiskeen kauniista silmistä.
"Koska minä pidän sinusta" Hän lopulta vastasi itsepintaisen hymyn pyrkiessä kuonolle. Korvat värähtivät hiukan, lauseen saattoi tulkita monin eri tavoin. Tarkoittiko uros ystävänä vai jonain muuna? Sitä hän tuskin tiesi itsekkään.
"Hophop, liikkeelle siitä jos aiotaan pesille asti mennä nukkumaan" Hän tönäisi Kuisketta lempeästi lavallaan, äänessä oli leikkisän ystävällinen sävy. Uros itse nousi nyt seisomaan ja pudisti turkkiaan kääntyen sitten kolon suuntaan.
"Haluatko mennä ensin vai tulla perässä?" Hän kysyi Kuiskeelta kallistaen päätään.
Pääsivu 
Haku 
Rekisteröidy 
Kirjaudu sisään 
La Tammi 18, 2014 10:47 am