Ab Lupus
Would you like to react to this message? Create an account in a few clicks or log in to continue.
Ab Lupus

Missä voitto tai tappio ei ole vain sinun, se on teidän. --- Muistetaan olla uskollisia realismille.
 
PääsivuPääsivu  HakuHaku  RekisteröidyRekisteröidy  Kirjaudu sisäänKirjaudu sisään  

 

 Syystalven tapauksia / Loppu

Siirry alas 
2 posters
Siirry sivulle : Edellinen  1, 2
KirjoittajaViesti
Silkki
Vakio laumalainen
Vakio laumalainen
Silkki


Nainen Viestien lukumäärä : 1523
Hahmot : Karhunkaataja, Kotkankynsi

Syystalven tapauksia / Loppu - Sivu 2 Empty
ViestiAihe: Vs: Syystalven tapauksia / Loppu   Syystalven tapauksia / Loppu - Sivu 2 EmptyPe Tammi 01, 2010 7:25 am

Kaataja kuunteli nartun puheita. Ei luita poikki, jänteet kunnossa, mutta laaja repaleinen haava, joka ei onneksi ollut syvä... Kuulosti paremmalta, kuin Kaataja edes uskalsi toivoa. Akka jatkoi puhuen haavan tulehtumisesta, sen paranemisesta, ja muusta vastaavasta. Suuri uros kuunteli, myötäillen äänettömästi Akkaa. Narttu puhui viisaasti. Lopulta Akka kertoi vielä pesästään, ja totesi, ettei pääsisi sinne asti. Kaataja katseli jälleen ympärilleen. Ei suojaa. Tietenkin voisi aina kaivautua kinokseen, kuten Akka ehdotti. Kaataja kumminkin tunsi olonsa liian väsyneeksi, kaivaakseen niin suuren lumiluolan, että kaksi kookasta sutta sinne mahtuisi.
Pian narttu jo äityi kiittelemään ja vaati saada tehdä vastapalveluksen. Kaataja väräytti korviaan, ja katsoi Akkaa lempeästi.
"Et ole mistään velkaa, Akka. Autan mielelläni ystävää aina kun se on mahdollista", Kaataja vastasi lempeällä äänellään. Susi katsoi narttua, pohtien jo mahdollista suojaa. Kinokseen kaivautuminen taisi olla ainoa vaihtoehto, ellei sitten...
"Olemme molemmat väsyneitä. Asetutaan jonkin lumikinoksen takapuolelle, olemme suojassa tuulelta, ja kinos kerääntyy pikkuhiljaa ympärillemme", Kaataja ehdotti. Susi katsoi ympärilleen, nähden lähellään suuren kinoksen. Uros lähti astelemaan sitä kohti, vilkaisten Akkaa monesti. Seuraisiko narttu?

Mikäli Akka seuraisi, Kaataja asettuisi kinoksen suojapuolelle, odotellen Akkaa. Jos narttu asettuisi makuulleen, uros seuraisi perässä, ja mikäli narttu antaisi, susi painautuisi mahdollisimman lähelle Akkaa, jotta lämpö olisi paras mahdollinen. Kaatajan tuuhean turkin takia uroksella ei ollut kylmä, mutta nartusta ei voinut olla varma. Jos Akka taas ei ollut seurannut, Kaataja pysähtyisi katsomaan, ja odottaisi, olisiko toisella parempi ehdotus.
Takaisin alkuun Siirry alas
Vierailija
Vierailija




Syystalven tapauksia / Loppu - Sivu 2 Empty
ViestiAihe: Vs: Syystalven tapauksia / Loppu   Syystalven tapauksia / Loppu - Sivu 2 EmptyPe Tammi 01, 2010 11:53 pm

Akka tuhahti Kaatajalle.
Niin, se muistikin, että Kaatajaa oli vaikea kiittää...suuren uroksen mielestä ystävän auttaminen oli niin itsestään selvää. Mokoma hyväsydäminen jättiläinen.
Akan mielestä Kaatajan ajatus lumikonoksen taa asettumisesta oli hyvä. Olivathan molemmat sudet aivan näännyksissä. Talven kylmyys oli sanut otteen Akasta..niin ei usein käynyt, sillä Akalla oli lyhyt mutta erinomaisen tiivis turkki...nyt se kuitenkin tunsi olevansa viluissaan, mutta uskoi, että jos hukat käpertyisivät vierekkäin, ne lämmittäisivät toisiaan tarpeeksi, ettei kylmä menisi luihin ja ytimiin asti.
Akka nykäisi itsensä liikkeelle ja lähti kävelemään Kaatajan perässä tuulen rakentamaa lumikinosta kohden. Se pääsi Kaatajan vierelle kinoksen toiselle puolelle, ja lyyskähti hankeen. Hiukan se jaksoi koota itseän kiepille, mutta siihen sen voimat loppuivat ja se oli melkein heti unessa; Sikeässä, uupuneen ja loukkaantuneen eläimen unessa. Ei sellaisessa keveässä, josta saattoi olla täysin hereillä sekunnissa.
Narttu ehti vielä tuntea, miten Kaataja asettui makuulle ja painautui Akkaa vasten.
Se tuntui Akasta erinomaisen miellyttävältä. Yleensäkin tämä toisen suden läheisyys, jota se oli kaivannut. Ja erityisesti juuri tämän suden.
Akka ei sitä aivan heti Kaatajalle myöntäisi...ehei, mutta se oli kuin olikin ihastunut pahemman kerran tähän suureen hukkaan... ellei enemmänkin. Oli ollut sitä jo niiden ensitapaamisesta lähtien.

<3
Takaisin alkuun Siirry alas
Silkki
Vakio laumalainen
Vakio laumalainen
Silkki


Nainen Viestien lukumäärä : 1523
Hahmot : Karhunkaataja, Kotkankynsi

Syystalven tapauksia / Loppu - Sivu 2 Empty
ViestiAihe: Vs: Syystalven tapauksia / Loppu   Syystalven tapauksia / Loppu - Sivu 2 EmptyLa Tammi 02, 2010 12:51 am

Narttu tuhahteli jotakin, mutta suuri susi ei siihen huomiota kiinnittänyt. Uros tallusti kinoksen luokse, ja odotti narttua. Akan käytyä makuulleen ja kiepahdettua kerälle, uros kävi makuulteen hankeen. Susi räväytti muutaman kerran turkkiaan, saaden siten tuuhean ja pitkän, paksun talviturkkinsa mahdollisimman ilmavaksi. Kaataja ei kiepahtanut kerälle, taittoi vain jalkansa vatsaansa vasten ja painautui tiiviisti kiinni Akan selkään. Narttu nukkui jo sikeästi. Susiuros taisteli vielä hetken raskasta väsymystä vastaan, muttei mahtanut mitään. Lopulta Kaatajakin nukahti syvään, raskaaseen uneen, vaikka yrittikin vastustaa syvää unta valvoakseen ympäristöä. Susi ei siihen kumminkaan pystynyt, liian suuri oli väsymyksen taakka harmaan hukan harteilla. Uros nukkui sikeästi, huomioimatta ympäristöään lainkaan.

Kaataja havahtui unestaan, katsoen epäluuloisena ympärilleen. Susi ei nähnyt mitään tavallisuudesta poikkeavaa. Oli pimeää. Kaataja nosti päätään äkkiä. Todellakin, oli pimeää. Yö oli saapunut. Susi laski päänsä takaisin alas, vilkaisten Akkaa. Uros vajosi pian takaisin uneen, tosin tällä kertaa kevyeen, valveuneen, josta heräisi pienimpäänkin rasahdukseen. Kaatajan ei ollut kylmä, vaikka susi huomasikin lämpötilan laskeneen. Uros siirtyi vielä hiukan lähemmäs narttua, sillä ei halunnut, että Akkakaan palelisi. Kaataja nukkui nyt valppaana, valmiina reagoimaan kaikkeen. Sen susi tunsi velvollisuudekseen, valvoa loukkaantuneen ja väsyneen ystävänsä unta.
Takaisin alkuun Siirry alas
Vierailija
Vierailija




Syystalven tapauksia / Loppu - Sivu 2 Empty
ViestiAihe: Vs: Syystalven tapauksia / Loppu   Syystalven tapauksia / Loppu - Sivu 2 EmptyLa Tammi 02, 2010 1:20 am

Mikään ei ole parempaa lääkettä kuin uni ja lepo.
Akka nukkui syvästi ja sikeästi. Narttu ei havahtunut mihinkään koko yön aikana; ei ympäristön ääniin, ei kylmyyteen, jos sellaisia vaikka olisi ollutkin. Sen raskas ja parantava uni keveni vasta, kun talviaamu oli jo sen verran saanut valoa, että se kajasti nartun silmäluomien läpi.
Akka oli yhä hieman tokkurainen...eihän se ollut nukkunut moista unta aikoihin, ja siitä tokeneminen vei aikansa.
Ensimmäinen, minkä Akka tajusi, oli; että sen joka ikistä lihasta, jännettä ja jäsentä särki. Kaikkein eniten kolotti kuitenkin toista etutassua, jossa haava oli. Akka vilkaisi jalkaansa; haava oli ruma ja repaleinen, mutta verentulo oli lakannut, ja ohut rupi oli alkanut kasvaa haavan reunoille. " Ei hullumpaa" Se sanoi ääneen, vaikka toki sen jalkaan koski. Sitten narttu käännähti kohti Kaatajaa, jonka lämpimänä oli sen vierellä." Huomenta, Karhunkaataja" Se sanoi leppoisasti, ja jatkoi; " Miten sinun yösi meni? Minä nukuin kuin pikkainen pentu konsanaan...aivan liian sikeästi."
Naarrassusi mieli nousta ylös.
Lumi jota oli satanut yön aikana, oli peittänyt hukat alleen. Sitä ei ollut mahdottomia, mutta mukavan suojan kiukkuista tuulta vastaan se oli tarjonnut. Akka pudisteli itseään vähäsen, makuultaan. Se oikaisi etutassunsa, ja samassa sen olisi tehnyt mieli irvistää; kipu vihlaisi ilkeästi haavassa.
Siitä narttu muisti, mitä oli miettinyt eilen; jossain vaiheessa. Sen täytyisi saada pitää tassunsa edes jonkunlaisessa levossa, jotta jalka parantuisi. Siihen taasen ei ollut mahdollisuutta, jos se jatkaisi elämistä yksikseen...ja olihan Akka mielinyt päästä laumaan jo hyvän aikaa. Kauemmin, kuin se oli itsekään sitä tiennyt. Se vilkaisi taasen urokseen rinnallaan, lipaisi huuliaan pari kertaa, ja huokaisi.
" Minä olen päätynyt siihen, että minä haluan kuulua laumaan."
Tämän sanottuaan se kömpi jäykkine jäsenineen ylös suojapaikasta, pudisteli lumen joka oli tarttunut sen turkkiin ja jäi alalleen seisomaan. Se katseli Kaatajaan, tuohon urokseen, joka oli päässyt sen sudensydämeen.
" Haluaisin liittyä mahdollisimman pian, Kaataja. Voisitko sinä esitellä minut tälle Haukalle? Siitä olisi varmasti apua, jos tulisit kanssani...vai onko sinulla muita polkuja juostavana?"
Takaisin alkuun Siirry alas
Silkki
Vakio laumalainen
Vakio laumalainen
Silkki


Nainen Viestien lukumäärä : 1523
Hahmot : Karhunkaataja, Kotkankynsi

Syystalven tapauksia / Loppu - Sivu 2 Empty
ViestiAihe: Vs: Syystalven tapauksia / Loppu   Syystalven tapauksia / Loppu - Sivu 2 EmptyLa Tammi 02, 2010 8:47 pm

Kaataja oli nukkunut loppuyön valveuntaan, vahtinut ympäristöä vaaran takia, leväten toki samalla. Uros oli täysin hereillä, kun Akka alkoi liikehtiä. Susi kohotti päätään ja nousi turkkiaan pudistellen seisomaan. Narttu toivotteli huomenia piankin, ja kyseli susihukan yöstä. Kaataja antoi kitansa aueta susimaiseen nauruun, kielen roikkuessa suupielestä, kun Akka sanoi nukkuneensa kuin pieni pentu.
"Huomenta sinullekin. Nukuin hyvin, kiitos kysymästä. Ja sinä olit syvän unesi ansainnut. Sitä paitsi, minä nukuin suurimman osan yöstä kevyesti ja kuuntelin ympäristöä. Mikään ei uhannut meitä", Kaataja lausahti lempeästi ja ystävällisesti, hiukan huolestuneena nartun tassusta. Akka ravisteli pian turkkiaan ja kipusi pikkasen vaikean näköisesti ylös. Uros ei kumminkaan osoittanut huoltaan nartun kuntoa kohtaan. Eiköhän Akka pytäisi ihan itse apua, jos näkisi sen tarpeelliseksi. Narttu näytti sitä paitsi pärjäävän ihan hyvin. Mitä nyt saalistamisen kanssa tulisi vaikeaa... liian vaikeaa.
Narttu näytti kumminkin ratkaisseen senkin pulman. Susi halusi liittyä laumaan, Haukan laumaan. Kaataja heilutti häntäänsä iloisena toisen valinnasta. Jos Akka liittyisi laumaan, uroksella olisi enemmän ystäviä lähellään, eivätkä kaikki olisi laaksossa. Narttu kyseli pian, voisiko Kaataja esitellä tuon Haukalle. Uros mietti hetken, olisiko se viisasta. Ties vaikka Haukka luulisi, että tämä susi oli vain uusi piikki lihassaan, seuraava petturi. Mutta toisaalta, ei Kaataja halunnut huijatakaan alfaansa ja leikkiä, kuin ei tuntisi Akkaa. Joten kaipa uros voisi esitellä nartun Haukalle?
"Minä... Ei minulla mitään sen suurempia suunnitelmia ole, joten totta kai voin esitellä sinut Haukalle. Jos vain olet varma, että haluat laumaan?" Kaataja vastasi, lisäten loppuun kysymyksen. Olihan Akka varma tästä? Eihän tämä ollut hetken mielijohde, jota narttu katuisi pitkään? Uros halusi olla varma, että Akka todella halusi laumaan, olisi valmis tekemään kaikkensa lauman eteen. Muutoin lauma ei hyötyisi Akasta, laumaan ei varmasti loukkaantuneena helposti sisään pääsisi. Varsinkin näin talvella. Toisaalta, Haukka oli lempeä alfa. Ehkäpä hän ottaisi loukkaantuneetkin taakaksi mielellään? Kunhan susi parannuttuaan tekisi töitä hyvinvoinnin eteen kuten muutkin. Kyllä Akka varmasti pääsisi laumaan. Haukka oli viisas alfa, miksi hän käännyttäisi loukkaantuneen nartun pois, laumaan tarvittiin lisää jäseniä. Akka oli potentiaalinen jäsen, ainakin heti parannuttuaan. Ja tassunsa tervehtymistä odotellessaan narttu voisi auttaa pesillä, hoitaa laumassa olevia pentuja ja siten auttaa laumaansa.

Kaataja vilkaisi narttua.
"Lähdetäänkö sitten?" Susi kysyi, valmiina lähtemään liikkeelle, kohti solaa, kohti laumansa reviiriä, kohti kotiaan.
Takaisin alkuun Siirry alas
Vierailija
Vierailija




Syystalven tapauksia / Loppu - Sivu 2 Empty
ViestiAihe: Vs: Syystalven tapauksia / Loppu   Syystalven tapauksia / Loppu - Sivu 2 EmptyLa Tammi 02, 2010 11:12 pm

Akka oli käännähtänyt kohti suurta harmaata hukkaa.
" Oi kyllä. Kyllä minä olen asiasta aivan varma. Minä olen susi, joka haluaa lauman ympärilleen." Naaras vastasi Kaatajalle päättäväisesti. " Olen kai aina ollut."
Sitten Akka vilkaisi ruhjoutunutta tassuaan; " Vaikka olenkin loukkaantunut, en epäile, ettenkö kelpaisi Haukalle...eikä tämä vaiva ole elämän ikuinen."
Akka oli yhä jäykkä kuin jääpuikko. Se asteli lähemmäs Kaatajaa melkoisen tönköin askelein. Sitten se teki jotain, jota ei ollut ollenkaan suunnitellut tapahtuvaksi...ja tuollainen spontaanius oli Akalle harvinaista. Se yleensä tiesi tarkalleen, mitä se oli tekemässä ja miksi. Akka pukkasi suurella päällään Karhunkaatajaa kaulalle; hellästi, mikäli tämä antaisi sen tehdä niin eikä väistäisi. " Olen varma, ettet joudu katumaan, jos viet minut laumaasi" Akka sanoi Kaatajalle hiljaa, otti kohteliaasti pari askelta taaksepäin ja jäi siihen alalleen katsellen Kaatajaa pää hitusen käännettynä sivuun. " Kyllä, lähdetään vain...näytä sinä tietä" Narttu sanoi sitten, jääden odottamaan että Kaataja lähtisi edeltä.
Tottakai Kaataja olisi mennyt edellä joka tapauksessa, se kun kerran tarkemmin tiesi, että minne tässä mentiin, mutta nyt Akka oli siitä oikein kiitollinen. Sen lihaksisto, joka ei ollut vielä palautunut eilisestä rääkistä, ja kolottava haava toisessa etutassussa olivat asioita, jotka saivat sen olemaan oikein hyvillään valmiista jäljistä, joissa se sai jolkottaa.
Takaisin alkuun Siirry alas
susu98
Vakio laumalainen
Vakio laumalainen
susu98


Nainen Viestien lukumäärä : 1455
Hahmot : Kaisla, Ruusu, Pilvi, Toivo, Orvokki, Hiili ja Lumitähti

Syystalven tapauksia / Loppu - Sivu 2 Empty
ViestiAihe: Vs: Syystalven tapauksia / Loppu   Syystalven tapauksia / Loppu - Sivu 2 EmptySu Tammi 03, 2010 12:33 am

Juuri laaksoon muutanut susi Metku. Oli tarkailut heitä hetken piilostan.Toivoen etei häntä nähtäisi,Metku halusi kuitenkin tulla esiin piilostaan.Mutta ei uskaltanut,sillä Hän pelkäsi joutua hyökäyksen kohtteksi.Metku tiesi etei pärjäisi edes yhdelle sudelle pienenkokonsa tähden,saati sitten kahdelle.
Takaisin alkuun Siirry alas
Silkki
Vakio laumalainen
Vakio laumalainen
Silkki


Nainen Viestien lukumäärä : 1523
Hahmot : Karhunkaataja, Kotkankynsi

Syystalven tapauksia / Loppu - Sivu 2 Empty
ViestiAihe: Vs: Syystalven tapauksia / Loppu   Syystalven tapauksia / Loppu - Sivu 2 EmptySu Tammi 03, 2010 6:41 am

// susu98, valitettavasti tämä peli on jo loppumassa, sillä omat hahmomme Karhunkaataja ja Akka ovat lähdössä. Mukavaa, että tulit mukaan peliin ja olisi ollut mukava pelata kanssasi, mutta juuri nyt ei oikein onnistu. Jokin toinen kerta sitten? (: //

Akka vastasi, että oli varma päätöksestään, ja piti itseään potentiaalisena. Tietynlainen itsevarmuus oli aina hyvästä, kukaan tuskin halusi nyhveröitä laumaansa. Toisaalta liika itsevarmuus taas kostautuisi jossakin vaiheessa. Akan tapauksessa itsevarmuutta oli tarkalleen oikea määrä - sen verran, että se vakuutti muttei niin paljon, että aiheuttaisi uhkaa.
"Totta kai kelpaat Haukalle", Kaataja lausahti lempeästi, katsoen narttua luottavaisena. Tuosta sudesta olisi vaikka mihin. Nartun äkillinen hellyyden puuska löi Kaatajan ällikällä. Uros ei todellakaan väistänyt, muttei yllätykseltään osannut vastatakaan tähän eleeseen. Sen sijaan susi jäi seisomaan paikalleen. Akka oli järkyttänyt vakaan suden tasapainoa ja pahasti.

Saatuaan itsensä jälleen hallintaansa, Kaataja lähti liikkeelle pitkillä, matkaavoittavilla askelillaan. Uros vilkaisi taakseen, seuraisiko Akka.
"En tule katumaan, siitä olen varma", susi sanoi lempeänä, katsoen kaunista seuralaistaan silmiin. Lopulta Kaataja kääntyi jälleen katselemaan eteenpäin, pitihän nähdä minne kulki. Suden reitti oli suora, määränpää selvä, ja Kaataja tiesi tarkalleen, mitä kautta reviirille pääsisi helpoiten ja nopeiten. Välillä huolestuneena uros vilkuili taakseen, pysyikö narttu mukana vauhdissa vai pitikö hidastaa. Jostakin syystä Kaatajalla oli sellainen olo, ettei Akka ensimmäisenä kehtaisi pyytää urosta hidastamaan. Parempi siis tarkistaa asia itse.
Uroksen reitti oli suora, liki viivottimella piirretty, sillä tarkka oli tieto määränpäästä ja reitistä. Reviirille olisi matkaa, mutta yhdessä se taittuisi helposti.

// Ja nyt liittymispelitopicciin? //
Takaisin alkuun Siirry alas
susu98
Vakio laumalainen
Vakio laumalainen
susu98


Nainen Viestien lukumäärä : 1455
Hahmot : Kaisla, Ruusu, Pilvi, Toivo, Orvokki, Hiili ja Lumitähti

Syystalven tapauksia / Loppu - Sivu 2 Empty
ViestiAihe: Vs: Syystalven tapauksia / Loppu   Syystalven tapauksia / Loppu - Sivu 2 EmptySu Tammi 03, 2010 6:50 am

ok poistun
Takaisin alkuun Siirry alas
Vierailija
Vierailija




Syystalven tapauksia / Loppu - Sivu 2 Empty
ViestiAihe: Vs: Syystalven tapauksia / Loppu   Syystalven tapauksia / Loppu - Sivu 2 EmptySu Tammi 03, 2010 6:51 am

/7 Mennään sinne...aloita sinä, kun Kaataja kuitenkin keikkuu keulassa. Akkaa voi vähän hitata, että tulevat saapuneeksi yhtä jalkaa.//
Takaisin alkuun Siirry alas
Vierailija
Vierailija




Syystalven tapauksia / Loppu - Sivu 2 Empty
ViestiAihe: Vs: Syystalven tapauksia / Loppu   Syystalven tapauksia / Loppu - Sivu 2 EmptySu Tammi 03, 2010 6:51 am

LOPPU.
Takaisin alkuun Siirry alas
Sponsored content





Syystalven tapauksia / Loppu - Sivu 2 Empty
ViestiAihe: Vs: Syystalven tapauksia / Loppu   Syystalven tapauksia / Loppu - Sivu 2 Empty

Takaisin alkuun Siirry alas
 
Syystalven tapauksia / Loppu
Takaisin alkuun 
Sivu 2 / 2Siirry sivulle : Edellinen  1, 2
 Similar topics
-
» Rajapartiointia //Loppu//
» Varoitus - Loppu
» Nuori rajavahti -loppu
» Valkea on maa - loppu

Oikeudet tällä foorumilla:Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa
Ab Lupus :: Joutomaat (in-game) :: Rajamaat-
Siirry: