Orkidea ja Myrkky kohtaavat

((Juu F.FWolf ja Myrkky tänne :3 ))

Orkidea käveli keskellä-ei-mitään. Ilma oli tylsä, tuuli hieman, lunta ei satanut ja taivas oli harmaa.



(( Lyhyt, kun ei tule yhtään mitää mieleen -.- äh..)

Myrkky oli hukannut Tuhon juostessaan sumussa tämän kanssaan aarnimetsän koskemattomassa ja hiukan tutkimattomassakin osassa. Hän oli huolissaan ja alkoi huutaa Tuhoa. Se ei auttanut...Ei narttu enään edes tuulen kautta tätä hukkaa haistanut.

Orkidea hätkähti, kun se kuuli äänen. Oliko keskellä-ei-mitään sittenkin jotain tai joku? Ehkä naaras vain ajatteli, ei täällä ketään ollut, tyhjää joka puolella.
Ääni kuului uudelleen. Naaras pysähtyi ja katseli ympärilleen. "Onko täällä joku?", se kysyi hiljaa. Ääni kuului aika kaukaa, mutta läheltä, kannattaisi siis huuta?

"Haloo! Onko täällä joku?!", Orkidea huusi uudelleen.

Myrkky säpsähti ja ärähti säikähdyksen kannattamana " MURRAAUH!! Kuka kysyy?" Niin narttu ja valppaana ja taistelu valmiudessaa tiirailemaan ympärilleen.

Orkidea säikähti toisen huutoa. "Eh.. Mi- minä vain, Orkidea", Naaras sai sanottua.
"E-en halua pahaa...", se sanoi pelokkaalla äänellä. "Kuka olet?"

Myrkky kuunteli korvat höröllään ja vastasi " En edes tunne moista hukkaa odotas kun saan sinut käsiini niin katsonut oletko sittenkään niin viaton "

Orkidea odotti Myrkyn tulevan luokseen. Toivottavasti toinen ei alkaisi ihan tosissaan haastaa riita. Orkideaa vähän pelotti vieraan ja vihaisenkuuloisen suden tuloa, mutta silti se jäi paikoilleen odottamaan.

Myrkky aisiti selkeästi Orkidean lähettyvillään joten tämä pakitti ja törmäsi johonkin.((orkideaan)) "APUAAAAAAH älä lyö olen kiltti tyttö" Pian noustessaan hukka nolostui ja sanoi " Tai siis Hmm se oli tehty tarkoituksella."

Orkidea naurahti, "en minä sinua lyö, kiltti tyttö".

Naaras katsoi vierasta sutta, joka ei ollutkaan yhtään niin pelottava, miltä se aluksi vaikutti. "Öhöm.. Hei?", Orkidea sanoi toiselle ja kallisti päätään. "Olen Orkidea, kuka olet?"

"Ööh olen M..Myrkky..Terve Orkidea..Hmm Orkidea..mikä se on?" Kysyi uteliaana pentumainen Myrrky narttunen^^

Orkidea katseli Myrkkyä hölmistyneenä. "Se on semmoinen kaunis kukkanen, hupsu", tämä sanoi iloisesti naurahtaen.

"Aijaa että sillä lailla. Keksikö sinun isäsi vai äitisi tuon nimen.?" Myrkky kysyi kuin kokematon pikku pentu^^

Orkide kallisti päätään, "En oikein tiedä, mutta luulen, että äitini keksi sen", naaras vastasi.
Ihmeellisen utelias susi, Orkidea mietti katsellen Myrkkyä arvioivasti.

Pian Myrkky kuuli ulvonnan ja tunnisti ääneksi alfansa. " Voi ei..noh ööh Orkidea, minun täytyy nyt kiirehtiä." "Toivottavasti et pahastu" Ei mennyt hetkeäkään kunnes narttu oli jo juossut tiehensä.
Myrkky: oli mukavaa tavata..Orkidea...

//tämä on kai sitten tässä. Myrkky kiittää ja kuittaa//

Orkidea hätkähti kuullessaan suden ulvontaa.
"Juu, mene vain..", Orkidea sanoi lempeästi. "Toivottavasti näemme taas"


(( Juu, kiitos pelistä ^^ ))