Valkea on maa, Ja valkeat on hukkien turkit lumileikin jälkeen. - Loppunut

// Hehee, F.FWolffi tänne siis Katseen kanssa ^^ Ja otsikko on nyt mitä on :D //

Talvi oli kaunis, Hyvin kaunis. Kuuset olivat täynnä lunta, Ja pieneläinten jälkiä oli siellä sun täällä lumessa.
Valkea lumi loisti, Ja kimalteli. Ainoa hieman ei-hyvä seikka oli että taivasta peitti valkeaharmahtavat pilvet.

Seinäruusu oli askeltanut jo vähän matkaa upottavassa lumessa, Jossa oli jo ennenkin mennyt jokin eläin, Ehkä sorkkaeläin ?
Ei Seinäruusu eläinten jälkiä tunnistanut, Eikä hajuhiukkasia ollut enään jäljellä.
Seinäruusu oli onnellinen että oli tavannut Katseen, Komea, Kohtelias ja mukava uros oli saanut nartun sydämmen sykkimään.

Nyt Seinäruusu haravoi katseellaan tarkasti maisemia, Se etsi Katsetta.

Katse oli maisemissa ja tämä huomasi Seinäruusun tuon hoikan narttusen joka näytti olevan saaliin jälkien perässä, uros nolostui kun huomasi että kyseessä saattoi olla sama eläin mutta nolo asia on siis että Katse oli aivan väärässä suunnassa tai niin tämä ajatteli.

"Hei Seinäruusu..kui..kuinka saalistus sujuu.." Sanoi Katse nolona ja kallisti päätään vaistomaisesti ruumiinkielellään. Pian hän käveli kohti ja piristi itsensä juoksemalla Seinäruusun kumoon lumileikkeihinsä.

Seinäruusu huomasi kauvempana Katseen, mutta tyytyi vain odottamaan sitä että Katse tulisi itse hänen luokseen.
'' Ai saalistus... en minä tietääkse- ! '' Vaaleanharmaa naaras ei ehtinyt sanoa lausettaan loppuun kun jo humpsahti kumoon Katseen törmäyksen ansiosta, hihittäen ja hekottaen naisellisesti Seinäruusu nousi pystyyn, pudisteli lumet turkistaan ja syöksähti leikkimielisesti kohti Katsetta, Yrittäen saada otetta varovasti sen sää'än kohdalta ja samalla tönäistä kumoon.
'' Jaahas sillä lailla ! '' Seinäruusu naurahti leikkimielisesti ja korvat etuviistoon kääntyneinä odotti uroksen reaktiota jos uros ei kaatunut mutta jos Katse kaatui naaras näykki sitä rintakehän karvoista.

Katse hekotti Seinäruusun kera eikä pystynyt lopettamaan koska heti noustessaan tämä kaatui jälleen hekottaen taas kerran. " Hehehe..Seinä hehueheruusu lopeta kuolen nauruun..hahehah " Pian hukka nousi ja kaatoi Seinäruusun kumoon leikkisästi. Tämän häntä heilui sievästi aurinkoon kohti ja niin heilui Seinäruusun.. Katseen kasvoille levisi ilkeä hymy ja pian tämä teki äkkinäisen liikkeen. *lurps* niin kävi ilmi että Katse nuolaisi Seinäruusua poskelle. <3

Seinäruusu humpsahti kumoon lumi pöllyten ja painoi tassuillaan Katseen rintakehää, Häntä pyyhkien lunta.
Katseen lipaistessa vaalean nartun poskea tämä hymähti huvittuneesti ja naurahti, Kampesi ylös vaivalloisesti, epäkeskittyneenä tekemäänsä hekottaen.

Sitten vaaleaturkki naaras siirtyi virne suupielillään Katseen vierelle ja yritti töniä toista tassuillaan kumoon, Muttei uros kaatunut.
Seinäruusu haukahteli iloisesti ja steppasi paikallaan innostuneena, häntä vispaten.
Sitten vaaleaturkki lähti juoksuun lähemmäksi pesiä, odottaen että Katse seuraisi. Naaras kellahti kumoon parikymmentä metriä juostuaan.

Katse huokaisi leikkisästi ja lähti juoksemaan perään, pian tämä itekkin kaatui mutta aivan Seinäruusun viereen. Tämä nuuskaisi ja puuskaisi ja sitten häntä vispaten tämä jolkotti Seinäruusun eteen sitten tämän kuono sukelsi lumessa ja puuskautui pois Katseen aivastaessa.

Seinäruusu pudisteli päätään lunta lentäessä hieman sen naamaan, Seinäruusu hymähti ja jolkotteli puun alle istumaan, Odottaen että Katse seuraisi. Pirullisesti - mutta pitäen kasvonsa peruslukemilla - Seinäruusu napsaisi viereisestä oksasta kiinni hammasrivistöllään , ja vetäisi lumet Katseen päälle sen tullessa tarpeeksi lähelle.

Katse hymähti ja pudisti lum et, mutta pian Katse alkoi ymmärtää tilannetta ja tämä käveli hukkaa kohti kuola valuen. KUn tämä oli tarpeeksi lähellä niin tämä alkoi nuuskia Seinäruusuta tiedot irti..kuvainnollisesti

Narttu vilkaisi Katsetta ja nykäisi oksasta ja aimo annos pudoten kaksikon päälle kylmää ja raskasta lunta oksalta, Seinäruusukin siis jäi lumikasan alle tuhisten ja mutisten '' ei sen ihan näin pitänyt mennä. ''
Naaras nousi lumikasasta ja askelsi kauvemmaksi istumaan, Häntä rennosti heilahdellen.

"Ei tosiaakaan." Sanoi Katse hekottaen ja ravistaen lunta vaivalloisesti itsestään.
Yhtäkkiä tuulenpuuska iski ja lumi heilahti kauniisti hukkien päälle." OOh.." äännähti Katse hämmästellessään lumen kimallusta aurinkoon osuessaan..

Seinäruusu siristeli silmiään kevyeen ja kimaltelevan lumen lentäessä sitä päin naamaa, Hukka tuhahti.
Seinäruusu siirtyi istuskelemaan istuinluittensa varaan Katseen vierelle ja huokaisi.

// Lyhyttä pukkaa : s //

((Juu ei mitään ^^ ))
Katse nousi ja istahti tämän viereen ihan nojaten. Hukalla oli olo kuin ylpeällä alfalla joka oli saanut elämänsä kukoistamaan mutta Katseen kohdalla elämänsä kukoistamaan sai Seinäruusu.

'' Haukka on hyvä alfa. '' Seinäruusu tokaisi ja tuhahti, Pudistellen päätään ja vuoronperään etusiaan nostellen. Pakkanen kiusasi sen mustavaaleita anturoita.

Katsetta silmäillen hetken ja sitten virittäen taasen keskustelun '' oli hyvä että pääsin tänne, Lauma on erittäin mukava, Alfakin.
En olisi selvinnyt kovinkaan kauvaa yksin ... ''

Katse hymähti ja vastasi " Hmm olin kai luotu pelastamaan sinua." Sitten hukka nousi ja ehdotti " palattaisiinko reviirille? " Katseella oli roteva vartalo ja sen sekavärinen turkki loisti luonollisesti tuulessa.

'' Ai suojelemaan minua, Selviän kyllä itsekin ihan hyvin. '' Naisellinen naurahdus kuului hukan kidasta sanojen jälkeen, Ja naaras nousi ylös Katseen kehotuksesta '' Palataan vaan. ''
Seinäruusu lähti jo edeltä jolkottamaan hitaasti kohti pesiä, Sen askel oli varma ja harkitseva.
Seinäruusu aikoisi tutustua paremmin muihin susiin.
Tuulenpuuskan ansiosta Seinäruusun vaalea turkki hulmahti hauskasti ja narttu ummisti silmiään hetkeksi.
Auringon säteet leikkivät lumen kimaltelevalla pinnalla, Ja korkeat kuuset loivat varjoja maahan.

// peli alkaa ruveta olemaan tässä vai ? //

((Jep. Kiittuus pelistä^^ ))