Vanhuuden päivien vanhat korvat mutta nuorempi seura. ( Kutsupeli Mex kera Kauhun, kiitos ^^ ) (( LOPPU))

// Otsikko ihan jostakin kuusesta ongittu XD //

Vanha naaras askelsi tuttuun tapaan melko reippaasti, iän mukaan sille oli tullut monta harmaata hapsua kuonon päähän, kaulaan ja rintakehään sekä selkään oli tullut muutama haiven ja hännän päässäkin esiintyi iän merkkejä.

Kevään tuoma kirkas taivas oli kaunis ja aurinko loi jo säteitään pikkuhiljaa maan kostealle ja osittain kuraisellekkin pinnalle. Vanha naaras istuutui jotakuinkin kuivaan paikkaan ja vetäisi kirsuunsa raikkaan kevään tuoksua.

Kauuh jokao li lähtenyt selvittelemänä jälleen päätään asteli pitkin joutomaita solanlähettyvillä. kevät teki kepposia urosten mielessä mutta kauhu pysyi kovana se ei aikoisi antaa sukunsa jatkua tänä keväänsä. Sillä oli huonoja muistoja tästä asiasta. Se oli saattanut väkivalloin erään Ovelan laumalaisen tiineksi viime keväänä joten nyt se ei sihie nalistuisi. ja hänellähän oli sammal hukka josta Kauhu välitti enemmän kuin kenestäkään.
Kookas kaiknip uolin pelkoa herättävä kauhu asteli pitkin joutomaita kunnes havaitsi vanhuksen istuskelevan tuhadusten saattelemana kauhu asteli vanhusta kohti.
" oeltko sattumosiin nähnyt tästä liikkvuan muutamaa nuorta hukan penikkaa ohitse ? " AKuhu kysäisi lievästi kylmällä sävyllä.

Vanhat korvat eivät olleet kuulleet tulevan uroshukan askelia. Kuullessaan puhetta meinasi vanha Lempi hypätä metrin ilmaan, mutta kumminkin loksautti vain hampaansa liiankin kuuluvasti ja pelästyneesti yhteen. Korviaan eka höristettiin kohti puhetta ja sitten olkansa yli takana olevaa urosta katseltiin.

'' En, en ole. '' Naaras päättikin valita sanansa viisaasti jos uroksella oli herkkä ärsytys kynnys, eikä rupaisi turhia kyselemään. Täytyi vanhuksen myöntää mielessään että kunnioitusta ja pelkoa tämän uroksen ulkomuoto herätti, naaras nielaisi suuhun tullutta kuolaa. Mutta turkin se näkyi paksun karvapeitteen läpi, onneksi. Lempi katseli uroksen ruumista ja välillä silmiäkin omilla harmahtavilla silmillään.

Kauhu oli hyvin nuori lempeen verrattuna joten se tajus i pian etät käyttäytyminen olisi khodalllaan. joten se kohensi hivenen ryhtiään ja huiskautti hännällään. " No ei voi mitään ehkä ne palaavat itse takaisin " kauhu puheli nartulle tyynenä vaikak hukan ääni olikni matala se sai jotkut värisemään. vairsinkin ne ojotak tiesivät edes osan kauhusta.
Kauhu katseli anhusta ja mittaili tuota silmillään toisesta ei juuri taistelussa olisi hyötyä mutta ei kauhu kehdannut enää lähteäkkään vain selkäänsä kääntämällä pois. " mika saa sinut istuskelemaan täällä ? " kauhu kysyi sitten kohteliaasti vanhukselta.

Vanhus nyökkäsi ensimmäiseksi Kauhulle, olikohan se kadottanut oman jälkikasvunsa vai mikä oli nyt kyseessä?

'' Eksyin tänne mutta... Niin, kuljen vähän kaikkialla. '' Naaras hymähti jälkeenpäin ja käänsi katsettaan sitten kohti hieman heikkoa aurinkoa, saisi Kauhu tulla itse lähemmäksi ja juttelemaan jos halusi. Oli Kauhu sitten tullut lähemmäksi tai ei, naaras jatkoi.
'' Uskon että seuraava talvi koituu kohtalokseni. '' Lempi hymyili rauhallisesti ja luimisteli korviaan, samalla ummisti silmiään auringonsäteiden osuessa niihin taas.

Kauhu asteli lähemmäksi vanhusta joka puhi melko hilajaa kahun korville. Se mtiäkauhu oli hukannut se ei kuulusii vanhukselle ja sitiä kauhu ei aikoisi puhua enenpää. sen sijaan kauhu katsahti vanhusta joka totesi että oli eksynyt tänne mutta silti liikusekli ymrpäisnsä. " Eli et perjaateessao lltu amtaklla mihinkään ? " kauhu totesi hilajisena toiselle. kun otinen puheli että seuraava talvi tulisi olemaan vanhukselle viimeinen kauhu katsahti vanhusta mietteliäänä. tosiaan ikä ehkä apinoi toista mutta olihan ovelakin vanha, ja turre eivätkä nekään olleet huojumisen merkkejä näyttäneet. " miksi uskot niin ? " kauhu kysyi sitten hiljaisena.

'' Kyllä, juuri niin. '' Vanhus katseli vielä taivasta. Mutta kysymyksen kuullessaan naaras käänsi vakavan katseensa Kauhuun, Naaras piti korviaan hieman luimussa. '' Noh, ei siitä kauvan ole, ehkä muutama vuosi. Satutin lonkkani vakavassa metsästystapaturmassa. ''

Lempi ei pystynyt kovinkaan pitkiä matkoja juoksemaan, ja ylös nouseminen oli kaikista vaivalloisinta. Lemmeksi itsensä ristinyt naaras käänsi sitten taas päätänsä, hymähti ja katseli taasen maisemia.

Kauhu kallsiti pätään tosien puheille. toinne oli loukaantunut metsätyksessä. Kauhu joka oli ollut monessa kistiassa ja metsätyksessä eturintamalla se oli selvinynt helpsoti mitänä ongelmia hukkaherralla ei ole koskaan olltu taistelun tai metsäyksen suuntaan. ei ainkaan vielä tähän menessä. kauhu aisti tietnkin toisesta että oisella oli ikää jonkun verran mutta suvaitsi kutienkin istahtaa piakalleen hölmistyneen näköisenä ikään kuin pienenä pentuna. " eihän se kutienkaan tarkoita että elämäsi loppuisi siihen. tarvitset vain itsellesi lauman jonka suojissa voit elää. " kauhu puheli tuolle. Kauhulal itsellään ei varsinaisesti ollut laumaa mutta herralla sekä sammaleella oli aikomsu perustaa lauma jonka johtajina he toimisvat yhdessä. tämän he tekisivät Veren reriirillä mikäli onnistuisivat suunnitelmassaan. muusta tapauksesta Kauhu ei vielä ollut järin varma.

'' Ei mikään lauma hyväksy vanhusta taakakseen, minusta ei yksinkertaisesti ole apua yhdellekään laumalle. '' Naaran oli pakko myöntää harmistuneena, mielelläänhän se tekisi lauman hyväksi vaikka mitä mutta sen kunto rajoitti kamalan paljon asioita.
Vanha Lempi katsahti istuutunutta Kauhua, hyvä ettei se tuntenut oloaan kauhean ahdistuneeksi.

'' Oletko sinä jo jonkun laumassa? '' Naaras ei ainakaan haistanut monen eri suden hajua Kauhun turkista, joko sen hajuaisti oli huonontunut tai oli muu kyseessä. Lempi tuhahti.

Kauhu piti katseensa vanhuksessa. " Minä kuuluin aikoinaan suureen laumaan jota johti Viima niminen susi, mutta hänet syöstiin vallasta joten lauma hajosi moneen eri palasiin. Täällä elää tietojeni mukaan neljä llaumaa josita varmasti yksi ottaisi sinut joukoonsa. Tämä lauma johon minä aikoinani kuuluin kuulu tällä hetkellä itseään täynnä oelvalle Varpulle. Itse asiassa elän tällähetkellä pikemminkin pienessä ryhmittymässä jossa minä ja puolisomme "johdamme" asioita eteenpäin aikomuskemme on valloittaa entinen meillekuulunut reviiri takaisin. Uskon että Voisit ehkä kulkea meidän mukanamme. en usko että kenelläkään on sitä vastaan että oelt iäkäs. mutta mielestäni sinusta voisi olla hyötyä esimekrkiksi pentujen katsomisessa jos sellaisia joskus tulee... " Kauhu puheli ikään kuin haaveillen sammaleen kanssa yhtesistiä pennusita. mikäänhän ei ollut vielä taattua tietoa tulevaisuudesta mutta Kauhu uskoi että vanhuksesta ei olisi haitaa eikä sammalkaan pistäisi vastaan vanhuksen läsnäolosta.

'' Vai että niin täällä on päässyt käymään, onko tämä Viiman lauman uusi johtaja ollut kauankin vallassa? '' Vanha naaras suorastaan kiinnostui asiasta ja siirsi katseensa Kauhuun korvat hörössä. '' Suon kaiken pahoitteluni tapahtumasta vilpittömästi, uskon että laumasi oli mukava ennen kuin sen entinen alfa syrjäytettiin vallasta. Ja liittyisin mieluusti joukkoonne, mutta siitähän voimme puhua lisää ja sopia vaikka myöhemmin jos jälkikasvua tulee, etten roiku turhaan taakkananne. Mukanani tulisi vain neljä raajaa ja lisää ruokittavaa. '' Vanhus meni mietteliääksi.

Kauhu melkein jopa naurahti toisen sanoille mutta hillitsi itsensä pysyen täten vakavana asiasta * Lähes koko talven, Viimasta ei oel tarkkaatietoa mihin hän on mennyt mutta tieto on siitä että hän on yhä hengissä mutta ilmeisetikkään ei aio palata takaisin rerviirilleen. Ja uskon että sinusta ei oel haittaa vaikeki pentuja oliskaan tulet mukaani jos itse haluat. " Kauhu lausui sitten jopa ystävällsiesti vanhukselle kunens tajusi ettei ollut edes esitellyt itseään. " anteeksi töykeyteni nimeni on kauhu " Se sanoi ja virnisti epämääräisesti lemmelle.

'' Voisinhan minä harkita, tulisin mieluusti. Pyytäisin sinua, Kauhu, kysymään joukkonne muilta jäseniltä asiasta ja tavatkaamme uudelleen uuden keskustelun merkeissä, tuota aihetta silloinen koskien? '' Vanha Lempi ehdotti ja pirteä hymy käväisi sen mustilla suupielillä nopsaa. '' Niin en minäkään ole tainnut esittäytyä, olen Lempi. Tai, Meriheinäks minua aluksi kutsuttiin mutta Lemmeksi minä itseni ristin kun vanhasta laumastani minut erotettiin. '' Lempi hymähti jälkeenpäin ja siirsi korviaan hiukan taaksepäin.

Kauhu nyökkäsi tuolel vanhukselle tyytyväisesti. se oli yhä sitä mieltä ettei kukaan laumassa pistäisi vastaan jos lempi heihin yhtyisi. VAikeki kyse ollutkaan todellisesta luamasta ainkaan vielä oli ryhmällä suuret mahdollisuudet joko vallata oma alue taikka suöstä joku alfosita vallasta. Kaikki oli toistaseksi auki ja pahasti mutta kauhu uskoi kaiken selviävän kevään ja kesän välissä. " Hauksa tavata Lempi. " Kauhu totesi sitten harvinainsen mieltyneenä vanhukseen. Harvemmin Kauhu oli pitänyt kenestäkään ensikohtaamisella mutta lempi oli varsin lempeä tapaus eikä kauhu kokenut oloaan turvattomaksi saati uhatuksia vanhuksen seurassa lienee sitten johtuiko asia siitä että lempi oli narttu ja vanha iältään vaiko jostina ihan musuta.

'' Samoin samoin. '' Vanhus hymähti jälleen hyväntuulisesti ja nautti olostaan. Sille oli oikeastaan kunnia liittyä joukkoon joka kasvoi laumaksi, naaras uskoi että saisi korkean paikan arvojärjestyksessä silloin aikoinaan kun mahdolliseen lauman tulisi lisää susia, jos vanhus olisi mukana alusta asti. Mutta mistä sitä tietäisi, jos vaikka Lempi olisikin jo silloin menehtynyt. Ei tiedä ikinä mitä tuleman pitää.

'' Kerrohan joukkonne susista, kuinka monta teitä on? minkälaisia susia? kuinka monta naarasta ja kuinka monta urosta? '' Vanhaa naarasta kiinnosti kovin tuo kyseinen joukko, varmasti nuoria ja nuorta tarmoa täynnä. Taistelunhalua ja nuorekkuutta, sitä Lempikin halusi itseensä, mutta eihän vanhus mikään ikäloppu vielä ollut. Siitäkin löytyi vauhtia tilanteen vaatiessa, ja eihän se myöskään ollut mikään rampa. Olisi siitä varmasti jotain hyötyä Kauhun joukolle, kunhan se vain keksisi mitä. Mahdollisten pentujen vahtimisen lisäksi.

Kauhu kuutneli toisen kysymykset ennekuin ryhtyi vastamaan. " Joukkioon kuuluu noin kymmenkutna hukkasta kaiken ikäisiin asti löytyy nuorukaisia vajaalla vuoden iällä sekä 3-5 vuoteen uroksia ja narttuja. Eli joukkomme on hyvin sekakasvuinen ja varsin lemepeitä otuksia suurin osa. armaani Sammal on ikäluokaltaan samaa luokkaa kuin miän eli reilu 3 vuotias. " kauhu puheli lemmelle leppoisaan sävyyn. Kauhu oli yhä varam ettei sammaleella saat ikenellkään muulla ollut mitään tätä hukaksta vastaan vaikkei siitä ehkä taistelussao liskaan hyötyä.

Täytyy miettiä tarkkaan... Mietti vanhus itsekseen ja valpastui sitten toisen lopetettua kertomisen muista. '' Vai niin, että yhtä elämänkokenutta ja vanhaa hukkaa ei joukostanne löydy niin kuin minä? '' Kysy Lempi vielä nopeasti.

// Äh nyt tuli kyllä lyhyt : s //

Kauhu mietti tovin ja pudisti päätään * Ehkei iällisesti mutta siksi sinä olisitkin juuri oieka hukka joukkoomme tiedät varamsti elämästä paljon asioita joita voisit kertoa nuoremmille ja kokemattomille ehkä voisti jopa opettaa meitä " kauhu puheli sitten uteliaan näköisenä kasvot suunanttuna vanhukseen. Kauhu piti todella vanhuksesta ja paljon. se ei ollut koskaan tavannut ketään yhtä muakvan olosita hukkasta joka ei olisi heti kättelyssä tuominnut herraamme nimen perusteella.

'' Sehän olisi kunnia. '' Lemmen mustille suupielille levisi taas iloinen hymy, kumminkin se haihtui menojaan aika pian. Lempi piti paljon myös Kauhusta, nuorherrasta joka oli osoittautunut todella mukavasti ja selvästi hieman kunnioittaakin vanhempiaan. Niinhän sen pitääkin olla. Nimen ja ulkonäön perusteella ei ikinä pitänyt ottaa nesivaikutelmaa, ties minkälainen susi paljastui toinen loppujen lopuksi olemaan, oli Lempi oppinut elämänsä aikoina montakin asiaa mutta hänestä edellä mainittu oli hyvin tärkeä asia jolla pötkisi vielä pitkälle. Vanhus katsahti taas olkansa yli Kauhua. '' Onko teillä arvojärjestyksiäkin joukossanne? '' Lempi kysähti katsellessaan Kauhua ja maisemaa vuoronperään. Tietysti vanhus oletti että joku hoiti joukon Alfan paikan ja niin edelleen, mutta sitä silti askarrutti tuo asia koska Kauhuhan oli kutsunut heidän joukkoaan Joukoksi.

Kauhu rentoutui entistä enemmän istuessaan apikllaan ja kuutneli kun otienn kysyi sitlä arvojärjestyksestä. " Tavallaan on tavallaan ei. Eli minä ja puolisoni Sammal olemme niin sanotusti joukon "alfa pari" joka huolehtii siitä että jokainen ryhmän jäsen voi hyvin ja saa ruokaa koska erillistä metästys joukko meillä ei ole koksa emme ole lauma teemme sen lähinnä yhdesäs. Ja tavallaan joukossa on myös Beta Tuisku harvinainsen kärkäs luontoinen nuorukainen mutta ihan hyvä tehtäväänsä. Nämä arvot ovat oelmassa siksi että jos ja kun saamme reviirimem takaisin täytyy olla jostain mistä aloittaa ja koska emme saaneet entistä alfaamme tai betaa mukaan niin päätimme sammaleen kanssa jtakaa siitä mihin he jäivät. " kauhu selitti sitten lemmelle joka katseli välillä maisemaa ja kauhua.

'' No hyvähän se. Olette te kekseliäitä nuoria, mutta toivon ettei kukaan loukkaannu ja että oikeus toteutuu. '' Naaras julisti ja nosti persettään maasta vaivalloisesti lonkkiensa takia hetkeksi saadakseen mukavamman istuma-paikan ja laski sitten persuksensa maahan melkein samaan paikkaan. Naaras hymähti syvään ja esitti taas kysymyksen '' Aijotteko vain karkottaa kyseisen Veren vai tappaa hänet? '' Toki vanhus tiesi että oli kolmaskin vaihtoehto, jättää kyseinen alfa laumaan. Mutta Lempi ei uskonut että niin kävisi, muitten laumalaisten kostonhimo oli varmaan suuri.

Kauhu ikään kuin hätkähti toisen kysymykelle mitä vanhalle alfalle tehtäisiin. kauhu oli valmis tappmaan mosien moukan mutta ryhmän kesekn oli päätetty ettei ylimääräsitä verta vuodatettaisi ellei olisi pakko. " Moni olisi valmis tappamaan mutta uskon etät tyydymme häätämään veren pois reviiritlään mutta minusta tämä veri ei oel sen luontoinen susi että jättäisi asian sikseen. " kauhu puheli sitten hieman vaitonaisena. se oli melkein ottanut veren kanssa yhteen ja sitä harmitti suuresti ettei ollut viiman mukana kun hyökkäys tapahtui.

'' Vai niin. Se on ihan oikea päätös, kuka sitä verilöylyä kaipaisi? '' Vanhus lausahti ja lisäsi sitten heti perään nopeasti '' Vaikka ymmärtäisi tappamisen halun ja kostamisen halun, en itse tappaisi kyseistä sutta. Vaikka kuullostaakin oleva oikein röyhkeä yksilö, ei se silti ansaitse kuolla. On oikein antaa sille mahdollisuus aloittaa uusi elämä, mutta uskon kyllä myös vahvasti että Veri ei asiasta pidä ja hautoo kostolle kostoa. '' Vanhus puheli hitaasti ja rauhallisesti, välillä vilkaisten maisemaa ettei salakuuntelijoita olisi. Tosin Lempi uskoi että Kauhu olisi kaksikosta sen salakuuntelijan havainnut miltein heti.

Kauhu oli varsin tarkka korvainen otus eikä siltä helpsoti jäisi mitään huomaamatta kovinkaan helposti. Se kuutneli toisen sanoja ja nyöhkästi pienesti " Niin, on se titenkin niinkin jokaisella meillä on oieksu elää mutta valitettavasti aina luonto ei ole puolellamme. Tämä veri riistää mitä todennäköisemmin mahdollisimman paljon henkiä jos taistlu tulee eteen. Hnä on varsin noh miten sen sanoisin iljettävä tapaus. itse en voisi elää mosien alfan laumassa en millään tavalla. " kauhu totesi epämielyttävästi puhuessan verestä joka oli riisätnyt siltä kodin ja lauman. Tosin nyt sillä oli sammal johon sillä ei aijemmin ollut ikään kuin oikeuksia.

'' Onhan tuo harmillista tuo Veren luonne, mitä olen kuullut nyt sinulta ja muilta. En minäkään siellä pystyisi elämään, en ensiksi edes pääsisi siihen laumaan, mutta eihän sillä väliä. Mutta minkälainen maailma olisi ilman todella hyviä ja todella pahoja susia ? Ja siitä keskeltä. Jos kaikki olisimme hyväntahtoisia ja ystävällisiä menisi maailmasta mielenkiinto ja jännitys. Mutta olisi tämä laakso ainakin rauhallisempi ilman Verta. '' Vanhus puheli kuin vanhalle tuttavalleen, Kauhulle oli yllättävän helppoa puhua.