Pohjoisella vuorella kohtaa kaksi sutta

Lumi-tähti jolkotteli kaikessa rauhassa Harakansilmän uuden alfansa reviirin rajoilla, narttu oli kulkenut jo pitemmän aikaa ja mietti oliko täällä vuorilla ketään muuta kuin Harakansilmän ryhmän alku. Narttu rupesi jo kyllästymään, koska ketään ei näkynyt linnutkin tuntuivat kadonneen alemmas laaksoon.
Narttu nuuski rajoja ja tarkasteli ettei kukaan kutsumaton olisi päässyt reviirille. Tähti katsahti taivaalle josta leijui hiljaa suuria lumi hiutaleita alas, narttu ravisteli turkkinsa niistä ja haukotteli raukeasti. "Nyt ei kyllä parane nukkumaan ruveta" narttu mumisi itsekseen ärtyneesti, ryhmän kokoontuminen oli ollut mukava, vaikka osan ottajia oli vähän.

//äh tuli yhtäkkiä aivan tyhjäksi pää :O :( //

Huolestuneena veljestään, Kaataja oli suunnannut vuoristoon. Uros oli kulkenut etsien hajua veljestään, ulvahdellen välillä kutsuaan. Kunnolla ulvoa ei Kaataja uskaltanut, pelossa siitä, että törmäisi pieneen laumaan tai ryhmittymään lajitovereita. Parempi olla hiljaa ja toimia huomaamattomasti, välttyisi ainakin suoranaiselta vaaralta.
Susi oli suunnannut Harakansilmän aluetta kohti, varsinaisesti edes sitä tiedostamatta. Kyseinen alfa oli tuttu Kaatajalle, susiuros oli kohdannut alfan aiemmin ystävällisissä merkeissä. Tummanharmaa susi pörhisti turkkiaan ja ravisteli lumen pois. Kaataja ei kylmää täällä tuntisi, mutta parempi päästä eroon lumesta, ennen kuin se sotkeutuisi turkin syvyyksiin ja sulaisi sinne.

Susi taivalsi eteenpäin, haistamatta enää juurikaan mitään yltyvän lumituiskun takia. Kohtaloonsa alistuneena suuri uros pysähtyi, koettaen määritellä sijaintinsa. Reviirin haju tuntui maassa voimakkaampana Kaatajan upottaessa kuononsa syvälle lumihankeen. Hetken susi pelkäsi jo rikkoneensa rajoja tahtomattaan, mutta onnekseen seisoi vielä turvallisesti joutomailla. Susi huomasi Lumi-tähden vasta myöhään, kenties liiankin myöhään, kun narttu kiukkuisena mutisi itsekseen. Uros jähmettyi, harkiten peruuttamista. Voisi olla hyvä idea poistua näin läheltä reviirin rajoja, sillä Lumi-tähdestä leijaili tuttu laumanhaju. Harakansilmä. Muisto lämpimästä ja kohteliaasta alfasta sai Kaatajan jäämään paikoilleen. Ehkä Lumi-tähtikin olisi ystävällinen.
"Hei!" Susi haukahti kiinnittääkseen Lumi-tähden huomion. "Olen Karhunkaataja", uros esittäytyi häntäänsä heilutellen ja hiukan kyyryyn painuneena. Korvat valppaasti pystyssä ja häntä matalalla heiluen susi katseli ohi Lumi-tähdestä, haluamatta vaikuttaa uhkaavalta. Kaataja ei tiennyt, halusiko narttu jotakin, mutta parempi tervehtiä kohteliaasti ja odottaa mitä toisella olisi sanottavaa, kuin häipyä paikalta epämääräisesti.

Lumi-tähti hätkähti kun kuuli äänen narttu kääntyi nopeasti äänen suuntaan ja murahti hiljaa, kun Tähti näki vieraan suden eleet se rauhoittui. Lumi-tähti rauhoittui heti, se heilautti häntäänsäkin hieman, se odotti hetken ja selvitti säikähdyksensä ja vastasi Kaatajaksi esittäytyneelle "Hei, vain itsellesi. Minun nimeni on Lumi-tähti, hauska tutustua" Narttu katsahti Kaatajaan, mutta käänsi katseensa pian pois. Narttu lähestyi toista muutaman askeleen ja heilutteli häntäänsä. "Miksi olet näin lähellä Harakansilmän laumaa tai siis ryhmää?" Narttu kysyi toiselta päätään kallistaen hitusen. Lumi-tähti tahtoi olla varma siitä ettei Kaatajasta olisi vaaraan lauman alulle, tosin ei narttu siihen uskonutkaan. Tähti puristeli turkistaan lunta mikä satoi susien turkille.

Kaataja tarkkaili lajitoverin eleitä. Ilmeisimmin Lumi-tähti oli säikähtänyt, mutta rauhoittui nopeasti tajutessaan, ettei Kaataja ollut vaaraksi. Susi heilutteli häntäänsä matalalla, kertoen eleillään olevansa ystävä ja vaaraton. Tummanharmaa uros oli iloinen, että Lumi-tähti vastasi ystävällisesti.
"Mukava tosiaankin tavata", Kaataja myönteli. Uros osasi jo odottaa nartun seuraavaa kysymystä. Kukapa ei haluaisi tietää, mitä vieras susiuros puuhaili lauman lähettyvillä.
"Etsin veljeäni ja harhauduin liian lähelle alueitanne tässä lumimyräkässä. Olen pahoillani", tummanharmaa susi pahoitteli korvat luimussa. "En tahdo ongelmia ja kunnioitan rajojanne. Tunnen alfanne", susiuros vielä jatkoi. Kaataja oli samalla itsevarma ja voimaa uhkuva uros, mutta omalla tavallaan lempeä ja kunnioittava. Uros ei aikonut mitään pahaa kenellekään, kunhan vain etsi veljeään ja tutki tilannetta vuorilla. Vielä ei lunta ollut niin paljoa kuin Kaataja odotti talveksi satavan, mutta kyllä vielä olisi aikaa.

Lumi-tähti kuunteli Kaatajaa ja heilautteli hiljaksiin tuuheaa häntäänsä, narttu piti kuitenkin häntänsä ylempänä kuin toinen. Lumi-tähti käänsi hetkeksi katseensa maisemiin ja hönkäisi huuruisen pilven ilmaan, vaalea ruskean kirjava narttu katsoi sittemmin taas urokseen ja vastasi tälle nyökäten hieman päätään "vai niin, ymmärrän." Lumi-tähti tunsi olonsa turvalliseksi ja kysäisi sitten Kaatajalta "miten tunnet arvon Harakansilmän eli alfani ja kuka mahtaa olla veljenne? Jos sopii kysyä." Narttu tahtoi tietää hieman lisää tuosta ystävällisestä ja mukavasta uroksesta,ei se kuitenkaan halunnut vaivata toista.
Nuori narttu oli kokenut monia asioita, mutta silti se ei tiennyt vielä juurikaan mitään ja sillä oli vielä paljon opittavaa. Lumi-tähti oli kuitenkin innokas oppimaan joka oli sinällänsä hyvä asia, mutta liika on liikaa. Lumi-tähti katsahti taivaalle ja lumi hiutale leijaili suoraan sen kuonolle, narttu pärskähti ja puristi päätään hieman, murahtaen sitten itsekseen.

Lumi-tähti oli mukava susi, sen Kaataja huomasi heti. Narttu puhui kohteliaasti eikä vaikuttanut varautuneelta, vaikka Kaatajan kaltainen suuri uros seikkaili rajojen lähistöllä. Kaiken kaikkiaan, oli mukava kohdata Lumi-tähti. Toinen tiedusteli, mistä susiuros tunsi Harakansilmän.
"Tapasin Harakansilmän aiemmin talvella. Huomaan, ettette ole siirtyneet alemmas rinteillä. Toivottavasti alfanne muistaa varoitukseni", Kaataja selitti, kuulostaen lopussa huolestuneelta. Uros pelkäsi, ettei Harakansilmä ollut uskonut suden varoitusta vuorista talvella. Kunpa kaikki järjestyisi ja Harakansilmä selviäisi talvesta ilman suurempia ongelmia. Kaataja oli luonnoltaan sellainen. Susi toivoi kaikille hyvää, asettaen toki oman laumansa etusijalle. Jos olisi pakko valita, Kaataja häätäisi Harakansilmän laumoineen pois Nuormetsän alueilta, vaikka siten tuomitsisi Harakansilmän lauman kuolemaan. Mutta nyt ei tilanne siltä näyttänyt, Harakansilmän reviiri oli kaukana Nuormetsän rajoista. Rajakahnauksilta siis vältyttäisiin, ainakin Kaataja uskoi niin.
"Veljeni nimi on Kuolo. Kokoiseni, vaaleanharmaa susi, uhkarohkea ja varomaton", Kaataja vastasi hetken mielijohteesta Lumi-tähden toiseen kysymykseen. "Toivottovasti hän ei eksy rajojenne sisälle."

Lumi-tähti kuunteli toista, Kaataja oli tosiaan mukava susi ja narttu oli iloinen kohdatessaan Kaatajan. Tähti vastasi toiselle tämän lopetettua. Lumi-tähti nyökkäsi ensin alkoi sitten puhua "Harakansilmä on kyllä tapaamisen arvoinen susi ja ei me ainakaan vielä olla alemmas vuorilla siirrytty, minä olen hieman huolissani sillä olen kuullut vanhemmilta ja kokeneemmilta susilta lumi vyöryistä. Pelkään lauman puolesta, mutta luotan Harakansilmään. Ja uskon hänen tietävän mitä tekee" Lumi-tähti piti hetken tauon ja jatkoi sittemmin " Veljenne on varmasti mukava, voin sanoa hänelle että sinä etsit häntä, jos satun näkemään kyseistä sutta." Lumi-tähti lausahti ystävällisesti ja laski takamuksensa alas rauhan merkiksi.
Lumi-tähti kysäisi vielä ystävällisesti toiselta "Muuten oletko jossain laumassa ja jos olet niin missä? Uteliaisuudesta vain kysyn." Narttu sanoi ja laski katsettaan, mutta katsoi toista varoen kulmiensa alta silmiin. Se ei halunnut vaikuttaa uhalta.

Lumi-tähti kertoi huolestumisestaan, kun reviiriä ei ollut siirretty alemmas. Kaataja heilautti häntäänsä.
"Minä varoitin alfaasi lumivyöryistä jo alkutalvesta. Kehotin siirtämään reviiriä alemmas rinteillä, ettette joudu lumen sataessa pahaan tilanteeseen", Kaataja kertoi puolestaan. "Hyvä tietää, että muutkin ovat huomioineet lumivyöryt. Lumi on vähintään yhtä vaarallista vyöryessään kuin muta tai vesi. Kukaan järkevä susi ei lähde leikkimään hengellään kosken kanssa, miksi siis tehdä sama lumella?" Susi kysyi retorisesti ravistaessaan sanojensa päätteeksi tuuheaa turkkiaan. Tummanharmaat karvat jäivät pörhölleen, taaten Kaatajalle lämpimät oltavat, vaikka lunta satoikin. Susi katsoi narttua, kun toinen puhui Kuolosta. Vai mukava? Tuollaista kuvausta ei Kaataja olisi uskonut kenenkään antavan Kuolosta. Toisaalta, Lumi-tähti ei tuntenut suden veljeä, joten erehdys anteeksiannettakoon.
"Kuolo on kaukana mukavasta. Olisin kuitenkin kiitollinen, jos voisit välittää terveiseni", Kaataja totesi huvittuneella äänellä. Niin, Kuolo oli kenties törkein, ilkein ja itsekkäin susi koko laaksossa. Tai siten Kaataja ajatteli, onnekseen kun oli välttynyt vaikkapa Veren kohtaamiselta.
"Kuulun Nuormetsän laumaan", suuri uros vastasi nartun varovaiseen uteluun. "Älä huoli, en kalastele tietoja laumastasi oman laumani käyttöön tai mitään sellaista. Harakansilmä on hieno alfa eikä reviirinne ole lähelläkään omaamme, joten en näe tarvetta pitää teitä vihollisina."

Lumi-tähti kuunteli Kaatajaa sen tuuhean hännän heilahdellessa rauhallisesti maantasallla, nartun istuessa. Tähti avasi kitansa vasta toisen kerrottua ettei sen veli ole mukava "Vai ei veljesi ole mukava, mutta sinä pidät veljestäsi varmaankin" Narttu sanoi ja tiesi toisen pitävän edes vähän veljestään, sillä se itsekin rakasti sisaruksiaan. Lumi-tähti kuunteli sitten toisen sanat loppuun ja sanoi ystävällisesti Kaatajalle "En minä sinusta sitä epäilisikään, enkä minäkään sinun laumastasi tietoja halua." Lumi-tähti alkoi pitää enemmän ja enemmän Kaatajasta, niin rauhallinen ja ystävällinen uros se oli.
Kenties uros voisi saalistaa Lumi-tähden kanssa, ruskean kirjava narttu avasikin kitansa ja sanoi "jos haluat niin voisimme saalistaa yhdessä?" Ruskea silmä pari tarkaili toista ja ruskeankirjava häntä huiskasi rauhallisesti.

//sori kesto//

Kaataja mietti hetken Lumi-tähden sanoja, ennen kuin vastasi.
"Kyllä minä pidän hänestä. Kaikesta huolimatta, hän on veljeni", uros myönsi. Kyllä Kaataja piti veljensä seurasta ja arvosti Kuoloa todella, mutta välillä veli oli liiankin karkeatapainen. Toinen käyttäytyi töykeästi, suorastaan ilkeästi, eikä pahemmin välittänyt mitä muut ajattelivat. Joku saattaisi pitää moista vahvuutena ja voimavarana, mutta Kaataja näki moisen itsenäisyyden (itsekkyyden?) vain haittana. Kuolo oli itsekäs ja ilkeä, siitä ei päässyt yli eikä ympäri. Suuri uros kuitenkin halusi uskoa, että Kuolosta olisi löydettävissä myös se lempeämpi puoli.
"Siinä tapauksessa tulemme varmasti toimeen", Kaataja sanoi huvittuneena, kielen roikkuessa suupielestä. Susi oli hyvällä tuulella, mikä näkyi elekielestä selkeästi. Kaataja piti Lumi-tähdestä, toinen oli ystävällinen ja kohtelias susi. Harakansilmä oli selkeästi kerännyt laumaansa hienoja susia.

Kun Lumi-tähti ehdotti, että he voisivat metsästää yhdessä, Kaataja heilautti häntäänsä hiukan pahoittelevasti.
"Valitan, mutten usko sen olevan hyvä idea. Molempien laumat odottaisivat osuuttaan saaliista", uros sanoi pahoittelevasti. Susi olisi mielellään metsästänyt kohteliaan nartun kanssa, mutta nyt se ei varmasti ollut paras mahdollinen idea. Kun saalista oli vähän, kaikki pitäisi saada lauman hyväksi. Sitä paitsi, Kaataja epäili, ettei täältä löytyisi saalista. Heidän pitäisi vaeltaa kauemmas, eikä sekään palvelisi tarkoitustaan. Kaataja halusi palata Nuormetsän reviirille mahdollisimman nopeasti, mikä taas tarkoitti Kuolon löytämistä mahdollisimman nopeasti.

Lumi-tähti oli ihan unohtanut moisen seikan minkä Kaataja otti esille ja narttu lausahti ystävälliseen sävyyn niin kuin yleensä "Niin se on totta, en tullut ajatelleeksi moista asiaa." Lumi-tähti mietti, sen pitäisi jatkaa matkaa, mutta se ei ihan vielä halunnut. Paini ei välttämättä olisi hyvä idea, sillä susien hajut sokoittuisivat, mutta ainahan voisi sanoa sitä tappeluksi. Lumi-tähti ei kuitenkaan halunnut sanoa valheita sen omalle alfalle, joten se unohti koko idean.
Narttu vilkaisi taakseen sisemmälle reviiriin ja lausahti päänsä kääntäen Kaatajaa kohti "minun täytyy varmaan jatkaa matkaani ja sinun täytyy varmaan myös palata takaisin laumasi luokse" Lumi-tähti sanoi ja heilautti hieman haikeasti ja pahoittelevasti häntäänsä, lähtien(jos se noin kirjoitetaan) jolkottamaan pois päin. Mutta kuuntelisi vielä toista jos tuolla olisi asia.

// jos lopetetaan tähän ellei, sinulla ole vielä jotain ideaa?? Hei nyt tuli idea, nämä olisivat juuri tekemässä lähtöä kunnes vastaan tulisikin puuman tai kaksi, sitten kaksikko yhdessä häätäisivät pois nuo/sen puumat//

// Minä luulen, että tähän olisi hyvä lopettaa. Kiitos mukavasta pelistä! :) //

Kaataja kuunteli toisen sanat. Lumi-tähtikin alkoi tekemään lähtöä. Kaataja nousi jalkeille, ravistellen turkkiaan.
"Toivottavasti tapaamme vielä. Vie terveisiä alfallesi", uros lausahti lempeällä äänellään, kääntyessään kannoillaan. Parasta suunnata kohti omaa reviiriä. Kuolo kyllä saapuisi, kun olisi valmis. Siihen asti Kaataja voisi tehdä kaikkensa laumansa eteen. Uros kiihdytti vauhtiaan, lähtiessään jolkottelemaan pitkin askelin eteenpäin. Liikkuminen oli hiukan kömpelöä, mutta ainakin susi eteni tasaista vauhtia. Kaataja ei liikkeiden sulavuudessa pärjännyt keveämmille lajitovereilleen, mutta kyllä uros eteenpäin pääsi. Hiukan kömpelön näköisesti, kuten karhu. Toisaalta, uros oli raskasrakenteinen. Olisi näyttänyt typerältä, jos susi olisi jolkotellut ilmavasti ja ketterästi.

// selvä, lopetellaan tähän, kiitus itsellesi pelistä :) //

Lumi-tähti katsoi vielä toista ja vastasi "Vien toki, pidä huoli laumastasi ja itsestäsi" Narttu sanoi ja jolkotti sisemmälle reviiriä kadoten pian näkö piiristä