Ja niin se pettää itsensä, samoin kaksi muuta. / Susu kera Hiilen ja Ruusun.

// Anteeksi, autohittaan hieman Ruusuasi :) //

Puolikuu loisti pimeässä yössä, luoden puiden varjoja pitkin lunta.
Sudenkorento kyttäsi keskellä suurta risupuskaa, jonka keskelle se oli jo päivemmällä kaivanut kolon jonne pystyisi piiloutumaan tuulen alle. Harmaaturkkinen narttu oli aiemmin päivällä kieltäytynyt Hiilen kutsusta tulla mukaan surmaamaan Ruusun. Ja nyt narttu vahti Ruusun nukkumista.

Alfa oli näköjään jäänyt nukkumaan ulkopuolelle, ja Korento sai hyvin näköyhteyden siihen. Narttu istui aivan hiljaa suojassaan, odottaen että Hiili saapuisi paikalle.

//Juu eipä mitään :) Tuosta Ruusun osuudesta tuli hieman lyhyt//

Hiili mumisi itsekseen ärtyneenä, se oli kysynyt Korentoa mukaansa surma retkelle, sillä ei ollut löytänyt Viiltoakaan. Musta uros oli aijemmin tänään yrittänyt liittyä Aarnimetsän riveihin, mutta juuri silloin Ruusu oli tullut pilaamaan kaiken ja tappelu siitä syntyi. Hiili oli menettänyt palan korvaansakin siinä taistelun tuoksinnassa, mutta loppujen lopuksi sen oli pakko perääntyä. Nyt Hiili oli etsimässä tätä alfa-narttua ja halusi kostaa entistä enemmän, se halusi tappaa tuon mokoman nartun ja kaikki jotka sen eteen astuisi.

Hiili oli tunkeutunut luvatta jälleen Aarnimetsän reviirille ja tällä kertaa oli pimeän turvin päässyt pesille asti. Hetken uros oli jo etsinyt Ruusua, kunnes näki tämän kauempana nukkumassa. Hiili virnisti pirullisesti ja sanoi hiljaa "Nyt Ruususeni saat maksaa teoistasi." Hiili askelsi hiljaa lähemmäs täysi kuun loistaessa. Keltasilmäinen susi aikoi hiipiä niin lähelle Ruusua kuin pystyisi ja käydä tämän kurkkuun kiinni.
----------------------------------------------
Ruusu niminen narttu, oli ollut tappelemassa ja väsynyt matkallaan takaisin. Narttu oli pysähtynyt nuolemaan haavojaan päästyään perille ja nukahtanut siihen, narttu näki vieläkin kuinka Hiilen keltaiset silmät ja musta turkki jossa oli verta välähtelivät sen silmissä. Ruusu parka pelkäsi tuota armotonta urosta, se oli jo kerran onnistunut tappamaan Ruusun, mutta jättänyt tilaisuuden sikseen ja se ihmetytti Ruusua. Ehkei Hiili ollutkaan niin armoton, narttu ajatteli unessaan. Se ei kuitenkaan uskonut siihen.
Pian narttu heräsi kun sen kirsuun lennähti liian tuttu haju 'Hiili ja tämän verinen turkki' Ruusu ponnahti salamana pystyyn, nuuski ilmaa ja tarkkaili ympäristöä. Lempeä narttu ei nähnyt mitään, mutta tunsi sisimmässään ja haistoikin sen, että Hiili olisi lähellä. Ruusun selkäpiitä karmi, se saattaisi joutua kohtaamaan Hiilen nyt yksin näin pimeässä vaikka kuukin paistoi oli pimeää.

Sudenkorentokin haistoi Hiilen hajun, ja näemmä Ruusukin. Tumma narttu oli kuin varjona piilossaan, se pysyi vaiti, odottaen oikeaa hetkeä.

Harmaaturkki nousi hitaasti piilossaan, mutta tuskin kukaan erotti sitä varjoissa ja se liikku miltein äänettömästi. Narttu silmäili lähestyvää Hiiliä, ja valpastunutta Ruusua. Sen piilopaikka oli parin metrin päässä Ruususta, mutta Sudenkorento oli niin taitava hommissaan että tuskin kukaan huomaisi sitä.

// Anteeksi lyhyttä (: //

// Juu ei mitään//

Hiili oli juuri ryntäämässä Ruusun kimppuun kun tuo heräsi, úros manasi jälleen itselleen ollessaan hidas. Hiili sanoikin sitten hiljaa "Me kohtaamme taas" Hiilen ääni oli jäätävä ja karu, lausuttuaan nämä sanat uros vaihtoi ääniti olis siaansa ja sanoi taas kylmästi "Nyt olemme kahden, mikään ei estä minua nyt" jälleen se vaihtoi paikkaa tällä kertaa takaisin siihen suuntaan missä oli ensin ollut, uros oli saanut Ruusun sekaisin mustaturkin olin paikasta ja uros lähti juoksuun muristen. Uros yritti kaataa Ruusua kumoon, mutta toinen väisti. Hiili yritti uudestaan tällä kertaa se onnistui. Se selätti Ruusun ja yritti siirtää otettaan toisen kurkkuun.
---------------------------------------------
Ruusu oli herännyt ja tuojotti nyt pimeyteen, se pelkäsi narttu tiesi Hiilen olevan vaarallinen ja armoton susi. Ruusu kuuli Hiilen ensimmäiset sanat ja alkoi murista tuijottaen pimeyteen, suuntaan josta ääni tuli. Pian kuului toisenkin kerran ääni mutta toisaalta, se sekoitti Ruusua niin paljon, että Hiili pääsi iskemään. Ruusu kuitenkin kerkesi väistää nopeasti ja näkivain Hiilen kääntyvän ja suuntaavan uuteen iskuun. Silloin Ruusu ei kerenyt, koska oli pelosta kankea ja väsynyt muutenkin, Hiili taklasi Ruusun maahan ja yritti siirtää hampaansa toisen kurkkuun. Ruusu ulvahti ja toivoi jonkun kuulleen sen.

//muokkasin vähän :) //

Sudenkorento näki tilanteen käyvän tiukoille, ja pelkäsi ettei ehtisi ajoissa. Mutta se ei halunnut syöksähtää esiin vääränä aikanakaan.
Narttu seurasi Ruusun selätystä, ja juuri kun Hiili oli iskemässä purukalustoaan alfan kurkkuun, puuttui Korento peliin.
Sudenkorento jännitti takastensa lihaksia ja suhahti sitten esiin lehdettömästä puskasta.
'' Paskiainen! '' Narttu huusi syöksyessään entistä liittolaistaan kohti suurin loikin lumessa ja todella nopeasti. Sudenkorento yritti iskeä hammasrivistöään kiinni uroksen lapaan taikka kaulaan. Tai ihan minne vaan se saisi hampaansa kiinni. Nyt oli tosi kyseessä - ja alfa olisi pelastettava.

Hiili oli juuri saamassa otetta Ruusun kurkusta, kun pusikosta säntäsi esiin sen entinen liittolainen Sudenkorento. Hiili suorastaan säikähti, irroitti otteensa Ruususta ja väisti Korennon iskun sanoen kylmästi "Minä hemmettiä, sinä täällä teet? Eikö sinulla olisi parempaa tekemistä, niin kuin se mitä silloin sovittiin? Petturi narttu" Hiili kääntyi takaisin ja yritti iskeä Korennon kaulaan kiinni. Se vihasi susia jotka pettivät sen ja nyt Korento oli pettänyt sen, se tappaisi Ruusun ja jos ei Ruusua niin Korennon. Hiilellä oli taas vastassa enemmän susia, se tiesi ettei pärjäisi jos paikalle saapuisi vielä edes yksi aikuinen susi. Musta turkkinen uros saikin sitten jos Ruusun hampaat lapaluitten tasolle, uros ei irroitti korennosta jos oli edes saanut tuosta otteen ja yritti tarrata Ruusuun. Ruusu painoi kuitenkin Hiiltä maahan, mutta vahva uros sai pidettyä itsensä ylhäällä vaikka Ruusu olikin kookas narttu.
--------------------------------------
Ruusu hämmästyi ja ilahtui saman aikaisesti kun sen laumalainen Sudenkorento ilmestyi pusikosta ja saikin Hiilen irroittamaan. Ruusu pomppasi pystyyn ja puristeli nopeasti turkkinsa kunnes hyökkäsi Hiilen kimppuun Korennon avuksi, se oli jo hetken luulut päiviensä loppuvan siihen ja Ruusu oli erittäin tyytyväinen Korentoon. Korento ansaitsisi kunnon kiitoksen, mutta nyt ei ollut aikaa siihen. Ruusu saikin otteen Hiilen lapaluitten kohdalta ja nosti etusensa uroksen selälle yrittäen painaa tätä painollaan maahan. Se vilkaisi sivu silmällään Korentoon oliko tämä kunnossa, mutta keskyttyi Hiileen jälleen.

Korento pysähtyi hetkeksi, niskavillat pystyssä, häntä koholla uhmakkaasti ja silmät kostonhimoa loistaen. Narttu puhalsi höyrypilven eteensä kylmään yöhön, näyttäen hampaitaan urokselle. '' Kaikki tekevät, Hiili hyvä '' narttu vastasi. Sillä oli alusta alkaen ollut erimielisyyksiä kyseisen tummaturkin kanssa.
Narttu ei kerinnyt ajattelemaan mitään kun Hiili jo puristi sen kurkkua hampaillaan, mutta narttu iski samalla hampaansa tuon oikeaan korvaan ja yritti sen purra poikki puolesta välistä, mutta jos Hiili oli jo silloin ehtinyt päästää irti ja keskittyä Ruusuun niin Sudenkorento yritti syöksähtää kiinni tuon kurkkuun. '' Sinä et tämän yön jälkeen enään astu tassullasikaan tälle reviirille, ja minä pidän siitä huolen. '' Narttu uhosi muristen.

Hiili tunsi kuinka se oli alakynnessä tässä tilanteessa, mutta luovuttaa se ei aikoisi ainakaan vielä. Uros ei juurikaan kerinnyt tajuta mitään kun se saikin nopeasti Korennon hampaat kurkkuunsa. Musta uros tiesi, että nyt piti olla kunnolla, sillä sen henki oli kyseessä. Hiili lähtisi tältä reviiriltä ainakin toistaiseksi ja palaisi myöhemmin isommalla porukalla, uros oli kyllästynyt saamaan köniinsä koko ajan. Uros ajatteli mielessään kuinka sen olisi pitänyt sittenkin tappaa tuo Vallan lellikki jo viime kerralla, kun oli päässyt niskanpäälle.
---------------------------------------
Ruusu pysyi poissa Hiilen hampaista, narttu alkoi saada rohkeuttaan takaisin, mutta edelleen se pelkäsi. Ruusu oli kauhuissaan vieläkin päivän tapahtumista ja nyt se oli saanut kokea saman uudelleen, mutta enään Ruusu ei aikonut jäädä alakynteen Hiilen suhteen. Ruusu irrotti kun Korento sai Hiilen kurkusta kiinni ja tarkkaili tilannetta edelleen etuset Hiilen päällä.

//sori vähän lyhyt//

Mikä tämän pelin tilanne? Loppunut vai jatkuuko vaiko jäätynyt ^^

Mä en tiiä Shuista ei ole kuulunut myöskään vähään aikaan että taitaa olla jäätynyt peli ikävä kyllä :/ Voihan sitä vielä odottaa :)