Viilto aamun valossa (Kutsupeli: -Mex- ja Valta) Päättynyt

Sade oli kastellut maan yön aikana ja kun kaunis aamu-aurinko nousi puitten takaa maa hohti kauniisti ja vieno tuulenvire tuulahti puiden latvoissa.


Viilto oli tullut seuraamaan tilannetta solaan ja ajatteli löytävänsä hieman muonaakin. Suuri naaras haisteli kosteahkoa ilmaa ja havaitsi linnun. Höyhenpallo oli niin korkealla että naaras ei tuhlannut aikaansa moiseen. Viilto oli muutenkin hieman ärhäkällä päällä, eli tämä ei parantanut oloa yhtään.


Tummaturkki kierähti maahan makaamaan ja katseli taivaalla leijailevia, harmahtavia pilviä.Hunaja...Miket ole täällä?
Se ajatteli ja käänsi katseensa kohti maata ja maan harmaita kiviä.

Vaikkei ilma ollutkaan kaunis kuin morsian oli valta herra kuitenkin suvainnut itse liikkeellee vaikak yleensä suvaitsikin saalistuksen nuoremille jäsenille laumassa. Valta kohotti katseensa taivasta kohden pilvinen näytti oelvan sää ja pysyisi pitkäänkin. Pakkset kiristyisivät hiljalleen ja talvi tekisi tuloaan jolloin saaliit kaikkoaisivat susien keskuudesta kuni kvien koloon konsonaan. Valko turkkinen varsin kookas eikä mikänä nuorikaan susi herra havaitsi rusakon piileseklevän lumen peittävän pensaan lomass niin hukak herramme sujahti ketteryyttään käyttäen kohti rusakkoa ja kas vain oli helppo salis yllätetyksi tullut rusakko jonka Valta nappasi itsellee naamiaiseksi. Se ei kutienkaan odottanut että paikalla olsii mutiakin. Se tiesi olevansa laumattomien alueella jolloni ristiriitoja ei ainakaan reviiriestä tullut.
Valta nappasi ruskaon kantoonsa ja asteli lähemmäksi solan tuntumaan ja havaitsi pian suhteellsien kookkaan nartun oelvan paikalla. Valta ryhdisti jo entisestään moitteentonta ryhtiään tyylikäsäti sen turkki anto isilel enemmän kokoa tuo tiputti saaliinsa kun sai maassa makoilevan nartun katseensa kohdistetuksi. " Häiritsenkö pahasti jos syön aamiseni tässä, en nimittäin huomioinut aijemmin täällä olevan mutia " valta puheli vartsin lepposiaan ja ystävälliseen sävyyn joka oli silel varsin omianinen tapa.

Viilto hätkähti kuullessaan vieraan äänen, ja vielä UROKSEN ! Naaras pompahti pystyyn ja nosti niskakarvansa pystyyn.

Kuitenkin hukka tuoksui vieraalta laumalta.

" Hyvä on. Olen muuten Viilto, laumaton tällä hetkellä. " Se tokaisi ja istahti maahan ja katseli urosta suurehkot korvat höröllä. Jos se halusi neuvoja, se myös saisi niitä.


(( Sorry lyhyt ))

valta hymähti ja ryhtyi syömään rusakkooaan kunnes katsahti jälleen anrttuun joka näytti oelvan melko huono tuulinen " Maistuuko sinulle " se kysyi rauhallisesti omaan tuttuun ystävällsieen tyyliinsä. Vallan eleistä saattoi havaita toisen olevan laumansa alfa. valkea hukka katsoi kysyvästi neitokaista ja odotti tuon vastausta se jakaisi ruskaon toisen kanssa vaikkei laumaansa kuuluntaan.

Viilto vilkaisi Valtaa ja sen saalista. Nälkä kurni sen mahassa, mutta viitsisikö se ottaa ruokaa.

" No...Voisinhan minä vähän ottaa..." Se sanoi empien ja hypähti uroksen saalista kohti. Hampaat upposivat lihaan ja naaras repäisi kimpaleen irti luusta.

Vai oli tuo susi laumansa Alfa...No ehkä tämä voisi koitua naaraan onneksi.

Valko turkki popsi omaa palstaan antaamuksella ja pisti merkille että toinen oli varsin nälkäinen. Noh Valta kun ei ollut mikään hirveän nälkäinen se kun sai aina silloin tällöin lauman nuorimmilta oppimisen jäljiltä pientä salaista vaikak antoi tuo laumalleen mielellään ruuan omansa sijaan. Valta katseli muualle sillä se ei ainakaan itse pitänyt siitä että sitä tuijotettaisiin syödessä. " Niin mikä saa sinut viettämänä talvea täällä jos kerran olet laumaton ? " valta kysäisi ystävällisesti neitoselta. eihän sitä nyt ihan tuppi suuna viitsinyt toista tuijotella pakkohan sitä oli jotian sanoa. ja olihan se tietenkin ystävällistä.

Naaras söi omaa lihaansa nautinnolla. Hampaat rikkoivat aina hieman lihaa sa nieleminen helpottui.


" No, ajattelin että täällä ei ehkä tarvitsisi kuulla valituksia siittä että tungettelen toisten mailla. Olisi kyllä mukavaa liittyä laumaan " Se sanoi ja katseli maata. Jos kerran toinen oli laumansa alfa, tietäisi se varmaankin miten laumaan voisi helpoiten liittyä.

Vaikka Viilto ei majaillutkaan toisten mailla, ei se pelännyt verisiä tappeluitakaan. Olihan sillä kokemusta niistä.

Valta kuutneli toisen puhetta. " Niinhän se tuppaa menemään, mikäli haluat liittyä laumaani voin tarjota sinulle siihen tilaisuuden ihan näin lyhyelläkin puheella. Laumaani kuuluu reilu kymmenkunta sutta joukossamme on nuoria uroksia sekä narttuja. Kuten myös vanhenpaakin ikä sorttia löytää kyllä. Laumamme henki on loistavaa kaikki näyttävät tulevan toimeen keseknään ainakaan eripurat eivät ole minulle saakka tulleet. Laumassani on Beta joka on asunut laaksossa ja pitänyt ylllä omaa luamaansa mutta hän kertokoon itse jos haluaa, syyn miksi liittyi minun laumaani. Poikani tuho pitää yllä metsätys joukkoja jossa tällä hetkellä on hurjasti nuoria susia oppimassa metsästyksen saloja. " Valta puheli ystävällsiesti toiselle kun oli syönyt oman osansa rusakosta. Eipä toisen luonne kovinkaan pahalta vaikuttanut etteikö sopisi joukkoon erikoiseen. " Ainoa mitä laumaltani toivon ja oiekastaan vaadin on luottamus. ilman luottamusta minusta ei ole kyllin hyvää syytä kuulua luamaan ja sen suojelukseen. Lauma on perhe jota rakastetaan eikä siiän ole arvo nimillä juurikaan mitään merkitystä. Omegaa laumassani ei tällähetkellä ole enkä usko että sellaiselle nimikkeelle tulee olemaankaan tarvetta. " Valta lisäsi.

Viillon korvat nousivat innostuksesta. Saisiko se TODELLA liittyä Vallan omaan laumaan. Häntä alkoi heilahdella kevyesti ja se läähätti innoissaan.

" Oi, todellako !? Olisin Todella kiitollinen, jos saisin mahdollisuuden. Laumasi kuulostaa mukavalta, ja luotettavalta."

Se vastasi häntä vimmatusti heiluen. Se alkoi hypädellä onnesta ja kieli roikkui sen suusta.

Eipä ollut valta herra nähnytkänä tälläistä reaktiota vielä ikänsä aikana siitä että joku liittyisi laumaan. Noh olihan se mukava saada joukoon innostuneitakin susia. ja nähtävästi Viilto oli iloinen asiasta. " Tietenkin. Tapaan Betani piakkoin jonka jälkeen lähdemme valtaamaan reviiriä. Kutsun kaikki koolle kun sen aika on siihen saakka voisit etsiä lisää susia luamaan sillä uskon että talven pakkasten kiristyttyä ruuan kanssa tulee ennemmin tai myöhemmin olemaan kiistaa muiden laumojen kanssa. ja lisä jäsenet ovat tarpeellisia. Katsotaan lauman kokoontumisessa sinulle sopiva paikka. " alfa lausahti sitten tyynen rauhallisena kuten sillä oli aina tapana. Se odotti kutsua viimalta omalta betaltaan olihan kakikko kutienkin sopinut tapaamisen ennen reviirin valtausta. Tähän saattoi kuitenkin viedä tovin vielä aikaa mutta valta pysyi suunitelmissaan. " Jos sinulla on kysyttävää nini kysy toki pois ? " valta jatkoi vielä sitten toki se vastaisi uudelle laumalaiselleen mikäli tuolla olisi jotian kysyttävää.

Naaras heilutti ruskeahkoa häntäänsä innokkaasti. Se saisi liittyä laumaan, mahtavaa!

" Voi kyllä, sen teen. Odotan innolla tapaavani muutkin laumalaiset ja odotan innolla myös että voimme vallata hieman reviiriä " Se sanoi viekkaasti, mutta innoissaan ja nuolaisi huuliaan. Mahtavaa, yksi tavoitteista suoritettu: Laumaan pääsy.

Enään olisi hauskaa tavata oma veli, Hunaja. No se saisi nyt odottaa.


Naaras kumarsi susimaiseen tapaan Vallalle ja heilutti edelleen häntäänsä.

ilmeisesti toisella ei ollut mitään kysyttävää lauman suhteen joten valta ei puhunut asiasta sen enenpää. Hukkamme hymyili leppoisaas susimaiseen tapaansa toiselle. " Mikä sai sinut tulemaan laaksoon talven aikana ? " valta sitten kysäisi toki se halusi tietää tulijasta mahdollisimman paljon kun kerran toinen laumaankin jo kuului.

"No, olen vaellellut hieman kaikkialla, mutta täällä minä ja veljeni, Huna...Ei kun Huuto, näimme viimeistä kertaa. Ja ajattelin että voisin tulla katsomaan, miten laaksossa oikein menee" Se sanoi ja katseli taas taivaalle.

Se muisti miten järvi hohti silloin kun se ja naaraan veli olivat eronneet ja luvanneet tavata vielä. Se muisto oli Viillolle tärkeä.

Valta pisti merkille että toinen oli sanomassa jotian muuta veljensä nimeksi mutta ei takertunut moiseen seikkaan ei ainakaan vielä. " Eli tämä veljesi huuto asuu täällä laaksossa myös ? Minä en ainakaan oel törmännyt oloni aikana häneen, tosin jos hän kuuluu johonkin laumaan niin se selittääkin miksi en ole tavannut häntä aikaisemmin. Onko siitä kauankin kun olette viimeksi tavanneet ? " Vlta lausahti sitten ystävällisesti. *

Naaras laski katseensa taas Valtaan.


" Suoraan sanoen en tiedä missä hän on. Hän luultavasti tahtoo joko Ovelan tai Varpun laumaan, koska nuo kaksi urosta ovat kiehtoneet Huutoa eniten. En enään tiedä elääkö hän, tai edes missä hän asuu"

Naaras sanoi ja sen pää roikahti alas. Se mietti miksi se ei ollut mennyt etsimään veljeään noiden laumojen alueelta. No, nyt sillä oli lauma mihin se oli liittynyt eli muut laumat eivät kiinnostaneet.

Valta kurtisti kulmiaan toisen mainitessa Ovelan ja varsinkin Varpun luama " En ymmärrä mikä ihme kiehtoo tässä Varvussa ketään, hänhän on kerta kaikkiaan kamala susi, hän on valmis tappamaan laumastaan ne heikoimmat vain koska he eivät sovellu laumaansa. Noh jokaisella alfalla on kriteerinsä mutta itse en pidä tästä Varvusta lainkaan. Mutta taas tämän vanha herra Ovela en paljoakaan hänestä tiedä mutta kaiketi hän on hyvä alfa kaikin puolin arvostan häntä jo pelkästään hänen ikänsä puolesta. uskon että jos hän on täälä kuulet siitä ennemmin tai myöhemmin. Mutta jos sallit niin pyytäisin sinua etsimään häntä laumattomien avulla ja heidän alueeltaan sen sijaan kuin menisti ulkopuolisen reviirille sille siitä saattaa seruasta valtaisa taistelu " Valta lausahti ja katsahti toista varsin arvioivaan sävyyn. ei se tietenkään epäillyt toisen menevät oitis toisen aluman reviirilel mutta pitihän tämä sanoa.

Viilto ymmärsi kaiken mitä uros sille sanoi,

" En tietenkään mene urkkimaan toisten laumojen riviireille!" Se totesi ja näytti vakavalta. Se tiesi ettei siittä seuraisi mitään hyvää, verta vain.


Naaras ei itsekkään pitänyt Varpusta tai miten sen nyt ottaa. Ei Viilto Verta olut kohdannut kasvokkain mutta juttuja se oli tottakai kuullut, eikä hyviä sellaisia.

Valta nyökkkäsi neitokaiselle " Hyvä että ymmärsit kantani. Mutta jos sinulal ei ole mitään kysyttävää minä jatkan matkaani tästä kohti aarnio metsää tarkastamaan sen turvallsiuutta. Pidä huolta itsestäsi siihen saakka uskon että tappaamme nopeammin kuni uskotkaan. ja vielä kerran terve tuloa laumaan Viilto " Valta lusahti sitten ystävällsiesti ja kohensi asentoaan ja oli aikeissa lähteä. Mikäli toisella ei ollut enää mitänä kysyttävää tai mainittavaa lähtisi alfa kulkemaan kohti tulevaa mahdollsita reviiriään.

Viilto katseli urosta kiitollisin silmin.

" Kiitos, johtaja " Se sanoi tyytyväisenä ja kunnioittavasti. Toivottavasti se tapaisi alfansa uudelleen, ja pian.

Viilto ajatteli lähteä järvelle tutkimaan.


" Kiitos vielä kerran " Se sanoi ja alkoi jolkottaa järven suuntaan.


(( Kiitos mahtavasta pelistä ja kiitos että Viilto sai paikan laumasta ))

( kiitos itsellesi ja pistelen viestiä kun pelit alkavat edetä ja sen sellaista juttusta )