Pikkukynsi - Veren lauma

Nimi: Pikkukynsi, kutsutaan Pikkuiseksi, harvemmin Kynneksi
Ikä: Juuri täyttänyt kaksi vuotta
Sukupuoli: Naaras
Laji: Harmaasusi



Ulkonäkö:
Pikkukynsi on jäntevässä ja hyvässä kunnossa nyt, sen turkki on harmaan erisävyissä kiiltelevä ja paksu. Pikkukynsi on tavallisen susinaaraan kokoinen, sen silmät ovat kirkkaat ja tumman ruskeat.

Luonne:
Pikkukynsi on luonteeltansa rauhallinen ja hallittu, hyvin miellyttävä ilmestys. Ikäänsä nähden pikkuinen ei erityisemmin innostu leikeistä vaan ottaa mieluiten sivustakatsojan roolin. Riehaantuessaan Pikkuinen on kuin kuka tahansa leikkisä susi, sillä erotuksella, että Pikkuisen leikki tuntuu aina olevan tarkoin harkittua.

Pikkukynsi on lujahermoinen naaras ja toisinaan itsepäinenkin. Naaras ei haasta riitaa, eikä ole aggressiivinen. Siksi moni yllättyykin kun Pikkukynsi heittäytyy väkivaltaiseksi, jos hänen mielipidettään ei kuunnella tai jos jokin asia on naaraan mielestä täysin epäoikeudenmukaista, että tarpeetonta. Naaras on rohkea, eikä nähdessään typeryyttä tai vastuuttomuutta kaihda olla jämäkkä. Tappelut eivät kuitenkaan ole naaraan mieleen ja mieluiten Pikkuinen ratkaisisi riidat rauhanomaisesti.

Pikkuinen ei heti vaikuta mielenkiintoiselta persoonalta, koska naaras ei syty innostuksen liekkeihin räjähtävän nopeasti, mutta ajansaatossa Pikkuisesta huomaa tämän oman, kypsän, viehetysvoiman.

Historiikki:
Pikkukynsi syntyi pieneen, neljän suden kokoiseen, laumaan laakson ulkopuolelle. Pikkukynsi syntyi lauman alfaparille, jotka olivat lähtöisin laaksosta. Pikkukynnen emo oli lähtöisin Ovelan laumasta ja isä Viiman laumasta, mutta Pikkuisen vanhemmat olivat kyllästyneet elämään lauman pohjakastina ja päättäneet perustaa oman laumansa. Pikkuinen kasvoi ja eli onnellisena puolitoistavuotiaaksi asti vanhempiensa ja pienen lauman parissa, kunnes uteliaana ja vanhempiensa syntyperästä kiehtoutuneena päätti itsekin matkustaa laaksoon.

Laumasta lähdettyään Pikkuinen lyöttäytyi yhteen kiertelvän susiparin kanssa. Huuhkaja, parin ja myöhemmin koko kolmikon ehdoton johtaja, oli Pikkuiselle kuin suojeleva isoveli, mutta samalla härnäsi Pikkuista aina pilke silmäkulmassa. Hopeasilmä puolestaan oli enemmänkin Pikkuisen esikuva, kolmikon kylmäpää, joka toisinaan sai Huuhkajan veren kiehumaan. He kaikki olivat nuoria ja kokemattomia ja täynnä seikkailunhalua. Puolivuotta kierreltyään parin kanssa laakson laitamilla, Pikkuinen ehdotti, että he kaikki pyrkisivät johonkin isoon laumaan laaksossa. Pari ei kuitenkaan pitänyt ajatuksesta "asettua" laumalaisiksi, tietäen, että ensin pitäisi aloittaa pohjalta. Niinpä Pikkuinen hyvästeli parin ystävällisissä merkeissä ja lähti syvemmälle laaksoon. Tietämättä olevansa Ovelan tyttären tytär.

Tapahtunutta:
Pikkukynsi eksyi joenvartta pitkin laaksoon ja heti epäonnekseen kohtasi Veren. Ensisilmäyksestä lähtien naaras inhosi ja pelkäsi Verta, mutta luonnolleen ominaiseen tapaan säilytti rauhallisuutensa. Veren painostuksen alla Pikkukynsi väläytti myös lujan luonteensa pintakuorta, mutta ei vielä uskaltanut kunnolla pistää kampoihin. Veri myöskin vakuuttui Pikkuisen sisukkuudesta ja juuri ja juuri antoi naaraan liittyä laumaansa. Pikkukynnelle tarjous tuli kuin salama kirkkaalta taivaalta, mutta naaras koki, ettei hänellä ollut paljoakaan vaihtoehtoja. Veren kuonovärkki kun ei alunalkaenkaan ollut erityisen aurinkoinen. Niin Pikkukynsi liitttyi hyvin hämillään Veren laumaan, tajuamatta vielä kokonaan uutta asemaansa..

Pikkuinen lähti heti seuraavana amuna omille teilleen. Naaras oli tottunut hyvinkin erilaisen kohteluun kuin mitä Veren lauman omegan osa tarjosi.

Tutkimusreissullaan laakson ulkopuolelle Pikkukynsi törmäsi Karhunkaatajaan, lempeään urokseen, johon tykästyi ikihyviksi.

Pikkuinen olisi voinut jatkaa takaisin uuden laumansa luo, mutta naaras epäröi ja enemmän kuin halusi kohdata osansa, Pikkukynsi halusi paeta todellisuutta. Hukkareissullaan Suurjärvelle Pikkukynsi kohtasi Metkan ja tästäkin sudesta naaras piti hetimmiten hyvin paljon.

Jatkaessaan tutkimusmatkaansa Pikkukynsi eksyi aina Itäiselle tasangolle asti ja vasta siellä kohtasi oman tiensä risteyksen: Täältä hän oli laaksoon tullut, silkkaa uteliaisuuttaan ja halustaan löytää oma paikkansa. Naaras oli jo kääntymässä takaisin päin, kohti laaksoa, mutta äkkäsikin vähän matkan päässä Pilven. Tutustuttuaan naaraaseen, Pikkukynnelle selvisi nopeasti, että Pilvi halusi liittyä Veren laumaan. Tätä Pikkukynsi ei voinut käsittää, sillä hän itse halusi hyvinkin pois Veren laumasta. Toisaalta taas Pikkukynsi näki tässä tilaisuuden: Ottaa Pilvi mukaan ja itse kohota arvoasteikossa kuin myös osittain selittää tutkimusreissunsa. Naaras lupasi Pilvelle esitellä hänet ja Veri toisilleen. Yhdessä Pilvi ja Pikkukynsi lähtivät laaksoa kohden. Pikkukynsi rukoili, että Veri kelpuuttaisi Pilven laumaansa. Tai muuten Pikkuinenkin itsekin saisi kärsiä nahoissaan.

Ulvonta:
Pikkukynnen ulvontaääni on kirkas ja huilumainen. Sen tunnistaa laumassa helposti.

Nimestä:
Pikkukynsi sai nimensä siitä, kun hänen emonsa ihastui ikihyviksi Pikkuisen tassuihin ja niiden pienen pieniin kynsiin. Emon päätöstä vahvisti myöskin se, että Pikkukynsi varoi aina käyttämästä kynsiään kovinkaan paljon.

Pikkukynnen nimi oli ensin Pikkutassu, mutta huomattavista syistä nimi vaihtui pysyvästi Pikkukynneksi. Myöskin harkitsin Pikkuanturaa, mutta se ei kuulostanut hyvältä.

Suhdekiemuroita

Tuttavat: Pilvi, Metka
Kaverit:
Ystävät: Karhunkaataja
Ihastus:
_____________

Ei tule hyvin toimeen:
Inhoaa: Veri*
Veriviholliset:

* Veri on Pikkukynnen alfa ja vaikka naaras inhoaakin alfaansa, ei uskalla tehdä tätä vastaan.