Liittymispeli Sudenkorento - päättynyt

Vallan laumaa oli suosinut lämmin kevät ja hyvin oli toistaiseksi ravintoakin riittänyt kasvavalle laumalle. Pitkään jatkunut lämmin sää sai kutienkin Itse Valkean hukkasen hieman huolestumaan ilmaston muutoksesta aijenpiin vuosiin verrattuna. Se oli tottunut elmään kevään hivenen viielämmin mutta uusi elin ympäristö oli tuonut mukanaan myös uuden ja oudomman kevään joak oli harvinaisen lämmin. Lumet olivat sulaneet lähes täysin yöllisiä pakkasia saattoi ehkä ilmetä mutta hyvin heikkoina. tuuli tuntui kovimillaan kylmältä mutta kaikkeen oli suden totuttava. Herra valkea asteli rajojnesa vierustaa merkkailen rajojaa nvahvemmiksi.
Silä oli omituinen tunne niskassaan sillä se ehkä kuvitteli jonkun olevan liian lähellä rajoja täten pitäen rajojaan hyvin silmällä. Toki sillä oli luamalaisia jotka huolehtivat rajosita mutta täytyi itse alfankin jotian tehdä ettei aika kävisi makaamiseksi.

Vaaleaturkkinen naaras jolkotteli häntä rennosti heiluen pitkin Vallan lauman rajoja. Pian sen näkökenttään osui Valkea ja kookas susi, Valta. Sudenkorento tunnisti itse Vallab helposti sillä oli nähnyt hänet joskus rajoilla. Valkeaturkkinen uros oli selkäpäin Sudenkorentoa ja naaras ulvahtikin ilmoittaakseen Vallalle läsnäolonsa, huudahtikin sitten perään varmistaakseen että toinen todellakin oli tämän lauman alfa '' Valta!''. Sitten hidasti naaras jolkotuksensa tyyneksi, mutta rytmikkääksi askellukseksi kohti valkeaturkkista. Koko hukan olemus ei ollut mitenkään uhkaava, mutta ei alistuvakaan.

Valta seisahtui välittömästi kun kuul iakselia ja tarkasti se katseli ympäristöä kunens kuuli oman niemnsä mainitsevan. Sen ryhti jäykistyi oitis ja se piti ryhtinäs suorana kääntyessään tulijaa kohti vaaleaturkkinen narttu puhutteli valtaamme nimellä joten valta katsoi parhaaksi pitää katseensa puhujassa " Olen kyllä, onko sinulal jotain asiaa ? " valta lausui rauhallsiesti ja tyynesti kuten sillä oli tapana. kevät teki kepposia myös valkea turkksien ystävämme rinnassa mutta tositaseksi se oli pitänyt alfa nartun paikan tyhjänä ja sehän saattoi olal yksi syy miksi lauman nartut kilpialivat vallan huomiosta ehkäpä tämäkin tulija haljai vapaata alfanartun paikkaa ken tietää.

Narttu läähätti hieman todella pitkän juoksu matkan jälkeen, että se oli juossut etsiessään oikeaa laumaa. Vaikka hetki sitten oli liikuskellut täällä lähistöllä, mutta laaksohan oli niin suuri. '' Olen aikeissa liittyä laumaasi, Valta. Se olisi kunnia, minusta saat oivan laumalaisen. '' Nostatti Sudenkorento ryhtiään, mutta piti päätänsä silti alhaalla ja korviansa luimussa alistuneisuutta nyt ilmaisten kovinkin voimakkaasti. Ja oi kyllä, Sudenkorento oli pyrkimässä korkealle arvojärjestyksessä. Havittelihan tämä tietenkin myös alfanartun paikkaa, mutta koska laumassa oli narttuja niin paljon, olisi se mahdollisuus melko pieni ja se harmitti Sudenkorentoa.

Valta heilautti korviaan tosien puheille ja asteli lähemmäksi mosita narttua " niinkö, no kerrohan hivenen hyöty puolistasi. laumani on kasvavaa sorttia ja kevät näyttää tuovan melkoisen muutosken senkin suhteen. " Valta puheli leppoisasti tuolle nartulle mutta halaji tietnkin tietää milalinen hukak sen laumaan halaji. ja toki Valta oli miettinyt alfanartun piakkaa mutta se ei toistaiseksi ollut löytänyt kyllin vahvaa persoonaa jokao lisi olltu sen mieleen ja olisi oivallinen alfa nartuksi ja ehkäpä emo sen pennuille jos vanha herra ellaisia tulisi joskus vielä saamaan.

Sudenkorennon suupielillä kävi lepposa sudenhymy. '' Johdin pientä ryhmää hetki sitten, olen tasapainoinen ja hyväluontoinen. Ja pidän pennuista, tosin, semmoisia minulla itsellä ei ole ollut. '' Tiivisti Sudenkorento pari hyvää asiaa itsestään näihin lauseisiin ja otti sitten askeleen edemmäs, nosti päätänsä ja höristi korvansa uteliaasti. Ilmeisesti Valta oli huomannut sen alistumisen jo. Sudenkorento istuutui kuivalle maaperälle, vilkaisi taivasta ja siirsi sitten katseensa tarkasti Valtaan.

2 ja nimesi mahtaa olal ? " alfa kysäissi sitten lepposiaan tuttuun tapaansa. Alfamme mittaili toista katseellaan tuon puhuessa hyvistä puolistaan. Se kallsiteli korviaan puolelta toiselle lipaisten huuliaan. " Vai niin, entä millaiset ovat huonot puolesi, omaatko pitkän pinnan ja mitä käy kun se menee ? " Valta kysäisi stiten tietenkin olsi ihyvä tietää myös huonot puolet hyvien lisäksi ja toisen hermojen kesto oli hyvä tietää sillä laumalla saattoi olal pienimuotoinen kriisi menossa sillä varvun rajoilla kärkkyvä ryhmä on sekoittanut haukan lisäksi myös vallan mosieen touhuun. eikä se helpottanut lainkaan että alfamme oli aistinut keväsätä tulevan hyvinkni vaikean kesästä puhumattakaan. se että toinen piti pennusita mutta ei omannut omia oli vain pikku seikka Vallal olisi niin kutsuttu yksin oikeus saataa vaikak kaikki laumansa vartut tiineksi kasvattaen täten omaa luamaansa mtuta näni se ei tehnyt Valta halusi rinnalleen puolison jonka kanssa se kykenisi ohitamaan luamaa ja omia yhtesiiä pentuja kun niiden aika tulisi. Valta tiesi että saattoi jopa tulla kiire moisen asian kanssa jos sellaisia tänä keväänä halusi. " Entä mikä on tavoittesei halajatko omegan piakan sijaan korkeanpaa asemaa, kuten moni tietää laumassani on alfanartun piakka yhä auki, jota moni näyttää havittelevan varsinkni näin kevään aikaan. lisäksi betani Viima hoitaa betan asioita tositaiseksi yksin. eli mikä on sinun haaveesi asemien suhteen ? tuskni tyydyt pelkkään omegan sijaan ? " Valta sitten puheli tok ise halusi tietää mikä oli toisen tavoite enenkuin hyväksyisi tai hylkäisi tämän sudenkorennon. Valta oli kaiken kaikkiaan tyyni ja rauhallinen luonne mutta se osasi peittää suurimmat tunteensa kuin viilipytty vaikak asiat olisivat nurin ja pahasti ei vallasta mosita seikkaa huomaisi tyyni katse sen nallemaisissa silmissä kertoi valkea kasvoisen kookkaan uroksen oelvan tyyni ja rauhaa rakastava.

'' Sudenkorento, siskoni Seinäruusu on myös laaksossa. '' Vastasi Sudenkorento asiallisesti toisen esittämään kysymykseen. Vallan esittäessä toisen kysymyksen muuttui nartun ilme mietteliääksi, se mietti hetken ennen kuin lausui vastauksensa '' Vai huonot puoleni. Heh heh, minulla kestää hermot vaikka mitä. Olen usein ollut kovankin paineen alla, ja jos on hermot äärimmäisessä tilanteessa pettänyt olen vetäytynyt hetkeksi rauhoittumaan. En ole äkkipikaista sorttia. '' Puheli Sudenkorento rauhallisesti. '' Niin ne huonot puoleni, noh en minä tarkalleen tiedä mikä minussa on huonoa ja mikä hyvää. Liiallinen varautuneisuus mielestäni, tai ymmärräthän Valta. Otan aina selville kuka susi on susiaan. '' Tavallinen, tosiaan hieman hempeäkin ääni oli nartulla kun se vaihtoi istuma-asentoaan pikaisesti. Hyvän luonteen se oli siskonsa kanssa perinyt onneksi. '' Tiedän hyvin että alfanartun paikka on avoin, ja aavistathan sinä ettei minulle riitä omegan paikka. En sano tätä ollakseni töykeä, mutta havittelen betan paikkaa. Ja tietysti alfanartun, kuten useimmat. Mutta aika näyttäkööt miten käy, ja meillähän on vielä paljon aikaa ottaa toisistamme enemmän selvää. '' Viimeiseksi sanottu oli pieni vihjaus yhteisestä ajasta, tosin ei Sudenkorento ollut petollisesti ryöstämässä heti Valtaa. Mutta se pyrki valkeaturkkisen uroksen suosioon, mutta Valta sai vapaasti valita mieleisensä. Ja pitihän alraparilla kemiatkin toimia, ei se ollut kirjoihin kirjoitettu että tulisiko Sudenkorennon ja Vallan kemiat toimimaan edes.

Valta kuutneli kun Sudenkorento puheli vastauskia alfan kysymyksiin. VAlta oli istahtanut rajoille kuutnelmaan toista tuon kertoessa ettei aikosi ityytyä omegna sijaan ja havittelisi Betan sija tai jopa alfanartun titeliä. Vallan mielestä se oli melko roheka veto sanoa suoraan. Valta olsii tokivoinut ottaa mosien seikan pelkästään kuuleviin korviin sen sijaan että kulkija halaji alfanartun paikkaa vain koska se oli arvo asteikolal korekin. Sen sijaan Valta katseli yhä mittavasti narttua eikä lainkaan ollut moksikaan tosien puheista. " Kyllä kyllä, kuullsotaa hyvältä, betan sija on toistaiseksi ollut Viiman vallassa ja tietnkään en halua lauman sisällä kinaa arvoista mutta saatte kinata keseknänne jos se on tarpeen mutta verta en halua laluman sisällä vuodatettavan ymmärrätte varmaan mitä tarkoitan. Ja sisaresi Seinäruusu taitaa kuulua laumaan ? Joka tapuksessa uskon sinsuta olevan hyötyä laumalleni joten hyväksyn sinut joukkooni. " Valta totesi sitten hyvillään hetekn tuuamilunsa jälkeen " Lisäki haluan kertoa oitis että laumamme saatta joutua yhteis työhön Haukan luaman kanssam ikäli sellaiseen tulee tarve tällöin Haukan apuna toimii jokainne ei tiineenä oelva ja terve yksilö . " valta lisäsi uuden tulokkaan oli hyvä tietää missä mentiin.

Sudenkorento itsekin tiesi että moinen suoraan sanominen oli rohkeaa, mutta ei sillä olisi syytä peitellä aikomuksiaan. Narttu nousi hetkeksi maasta ja lähti valtaa kohden, kumminkin korvat luimussa alistuvasti ja aikomuksenaan vain istua lähemmäksi. Ja niin vaaleaturkkinen naaras istuutuikin Vallan vierelle, ei toiseen siis kiinni vaan noin puolen metrin päähän ja aloitti taas asiallisen jutustelun uudelleen korvat höröön nostaen '' En usko että kyseinen Viima luopuu betan paikastaan suosiolla, uskon että pientä kähinää on tulossa. En minä tappaakseni tietenkään taistele ''. Siirsikin sitten vaaleaturkki katsettaan Vallan lauman reviirille, ja sitten laumaan. Aloittikin sitten taas jutustelun mutta sitä ennen siirsi katseensa Valtaan '' Seinäruusu on Haukan laumassa, joten autan toki mikäli voin.
Minä luokittelen itseni melko hyväkuntoiseksi.Onko tämä Viima hyväkuntoinen ja kokenut? '' Sudenkorento esitti kysymyksen perään ja siirsi katsettaan Vallan silmistä. Ilma oli ihanan leppoista kun linnut visersivät keväisiä sulosointujaan, mutta se tässä harmitti että kesästä tulisi kuuma näillä näkymin. Sudenkorento hartaasti toivoi ettei vedet häviäisi kokonaan laaksosta ja että selviäisi itse edes betan paikalle.

Valta kuutneli jällene toisen puheita ja kallsiti stten päätä " Aivan, taisin sekoittaa nimen, ja mitä viimaan tulee hän on kokenut johto tyyppi sillä on entinen alfa laakson sisällä sijaitevassa luamassa. ja hän on hyvinkin hyvässä kunossa kuten sinäkin. Kunhan pidät mielessäsi että olet uusin tulokas luamassa eikä heti oitis komplikaatiot tee hyvää lauman hierarkialle. Täten toivon että meitit tarkkaan miten pyrit nousemaan arvoasteikolla. " Valta puheli sitten korenolle lepposiasti tietnekin sitä hivenen epäilytti mutta antoi asia nolla se luotti viimaan eikä se muuttuis ivaikak betan paikan menettäisikin.

'' Ymmärrän ymmärrän, Valta. Älä huoli, en minä heti ole pyrkimässä betaksi enkä aijo kantaa kaunaa vaikken pääsisikään arvoasteikossa tämän ylemmäksi, ei aina voi voittaa. '' Pieni huolenpilke tuli Sudenkorentoon, toinen oli siis kokenut alfana mutta olihan Sudenkorentokin pientä ryhmää johtanut. Tästä tulisi kiintoisaa, mutta Sudenkorennolla ei ollut aikomus aloittaa mitään kauheeta tappelua vaan yrittäisi hoitaa sen puhumisella ja pienellä yhteenotolla jos tarve vaati, mutta se oli sen ajan murhe. Sudenkorento siirsi hetkeksi katsettaan alfaansa jospa toinen keksisi jotain puhumista.

Valta nyökäshti päällään toiselle ja nousi ylös. " Hienoa, nyt voisit tulla mukanani sitten tervehtimään mutia pesille. tutsutt varmasti helposti muihin susiin ja näin kevään kunniaksi voimem nauttiä tästä lämmöstä nini kauan kuin se ei mene liiallisuuksiin. minulal on tunne ett äeksätä tulee todellakin kuuma. Siksipä aijonkin kertoa metsätys ryhmälle että ravintoa on saatava entsitä useammin ettei nälän hätä pääse yllättämään meitä. " Valta puheli ja oli aikeissa siirtyä kohti pesiä jossa korento voisi sitten tustua muihin susiin. Vallan lauma oli aksvanut kooltaan huomattavasti lyhyessä ajassa mutta nyt se aikoi kutienkin pidättäytyä sillä kuuma kesä olisi kova kohtalo monelle laumalaiselle ja lauman sisällä kun kutienkkin oli paljon ruokittavia suita oli aika palata töihin.

'' Tottakai tulen, haluan olla ja pysyä todella hyvissä välissä muihin laumalaisiin. Saman minäkin tunnen luissani, pelkään että vesi vähenee. Valta, en ole liittymässä metsästysryhmiin mutta voin osallistua pariin kolmeen metsästykseen. Jos voisit kertoa sen samalla kun ilmoitat oman asiasi? '' Ja niin lähti Sudenkorentoki hyvin mielin Vallan perään, se aavisti että pääsisi paremmin lauman suosioon auttamalla ja eihän siitä ollut sille itsellekään paljoa vaivaa. Sudenkorento oli kaikinpuolin hyväkuntoinen ja sillähän ei ollut mitään muutakaan ajanvietettä kuin olla yksikseen tai jutustella toisen laumalaisen kanssa. Tästä lähtien oli hyvin epätodennäköistä että Sudenkorento liikkuisi Joutomailla, saattoi se käydä piipahtamassa mutta nyt se oli sitoutunut laumaansa ja oli tietenkin uskollinen alfallensa.

Valta käänsi katseensa korentoon joka kertoi että ei aikoisi metsäys ryhmänä pyrkiä mutta olis iavuksi. " Niin vesi saattaa olla vähissä viimeistään loppukesällä mutta isihen asti meidän on vain toimittava ja pidettävä itsemme kunnossa ja nauttia niin pitkänä kuin mahdollsita teitnekin toivon että vesi ei loppuisi mutta ennustajahan minä en ole. Ja metsästämiseen sen verran että uskon että jokainen siihen kykenevä joutuu metsästämään pidemmän pääle kahdesta joukosta huolimatta lauman koko on suhteellsien suuri ja ruokaa tulee menemään. " Valta kertoi sitten oman kantnsa ja myähili itsekseen astelessaan kohti pesiä.

Sudenkorento höristi korviaan ja siirtyi kulkemaan Vallan vierelle, kumminkin hieman takanapäin antaen Vallan mennä ensin .
Ja niin esitti Sudenkorento kysymyksen hieman hämmentyneesti '' Onko laumamme niin suuri? ''.
Sudenkorento siirsi sitten katsettaan maahan jotta näkisi missä kulki.

// Nyt tuli kyllä lyhyt. //

Valta katsahti uuteen laumalaiseen " Se riippuu siitä mikä on sinulle suuri laumassa on reilut kymmenkunta jäsentä pennut mukaan lukien. ja koskaan emme voi tietää onko pentuja tulossa vielä lisääkin. laaksossa on luama joka suurenmpi jossa on reilut kaksikymmentä jäsentä. Haukan laumna jäsenmäärästä en ole aivan varma mutta samaal uokka meidän kanssamme ehkä hitusen suurenpikin. " Valta puheli sitten vastaukseksi toiselle pesäkolot alkoivat näkyä ja herramme siirsi katseensa pesille joista pian korentoon " minä menen hetkeksi lepäilemään että jaksan yöllisen vartioinnin sinä voit asettua kodiksesi ja ttusa muihin. " Valta puheli sitten huiskauttu puuterihuisku häntäänsä iloisesti korennolle.

( wiköhnä tämä ollut tässä nyt pääset pelailemaan muidnekin kanssa pahoittele nettä jouduit odottamaan peliä pitkään. )

Sudenkorento hymähti nähdessään pesät ja sen mustille suupielille nousi susimainen, tyytyväinen hymy. '' Selvä. '' Vastasi Sudenkorento myös Vallan vastaukseen, sitä hieman hermostutti jos tuo lauma olisikin Veren lauma.

'' Sopii minulle, onnea vaan yölliseen vartiointiin ! '' Heilautti Sudenkorentokin iloisesti häntäänsä pari kertaa ja kiristi sitten jolkotukseksi kohti pesiä.

// Jep tämä taitaa olla tässä. Ei yhtään haittaa odotus, ja kiitos mukavasta pelistä ja mahtavasta peliseurasta ;) //