Hahmo kauempana pysähtyi ja kääntyi. Se seisoi hetken aikaa aloillaan, mutta lähti sitten jolkottamaan kohti. Mitä lähemmäksi se tuli, sitä selvemmäksi kävi, ettei tulija ollut alkuunkaan tervetullut. Sekavan harmaan värisen, massiivisen saapujan turkki oli pörhistynyt valtavaksi ja sen askel oli jäykkä ja itsevarma. Häntä sojotti korkealla.
Saapuja oli Ovela, toinen laumansa alfoista. Asema näkyi sen kaikista eleistä; uros oli tottunut saamaan tahtonsa läpi, se oli ylpeä ja kunnianhimoinen ja itsevarma. Se tiesi, että sillä oli syytä olla sitä kaikkea. Olihan sen lauma Laakson suurin.
"Sinä olet sen lauman rajoilla", uros vastasi kumealla äänellä ja pysähtyi vähän matkan päähän. Se tuijotti saapunutta haastavasti, muttei paljastanut hampaitaan. "Mitä sinä haluat? Ryöstöretkellä kenties?"