Kajo etsii seuraa (avoin)

Nuori albiino-narttu Kajo jolkottelee laiskasti ympäriinsä, välillä pysähtyen nuuskimaan toisten susien jälkiä. Kajo on jo viikon ajan ollut Laaksossa, mutta ei vieläkään ole onnistunut tapaamaan toisia susia. Hän on takkuinen ja likainen. Kajo pysähtyy epävarmana nuuhkimaan puunrunkoa josta lähtee vieraan suden hajua, se on kuitenkin jo vähintään kuukauden vanha ja jo haihtumassa. Narttu murahtaa lannistuen ja asettuu rungon viereen makaamaan masentuneena.

Paju kohottaa päätään ja kääntelee korviaan. Se on vaistonnut Kajon muutaman kymmenen metrin päässä. Narttu heräsi juuri jonkinlaisilta unilta ja on hieman tokkurainen. Paju nousi ylös puunjuurelta antaen suuren avistuksen kulkea lävitseen. Vielä hetken liikkeelle lähdön jälkeenkin hännänpää värisi ravistuksen jäljiltä. Pörröisen näköinen susi lähti askeltamaan pirteästi kohti Kajon hajua.

Kajo kuuli unen läpi hiljaisesti lähestyviä askelia ja säpsähti hereille. Hän ei nähnyt ketään lähistöllä mutta oli selvästi kuullut askelia ja pystyi nyt haistamaan vieraan suden hajun, jota vielä äsken ei ollut ilmassa.
Kajo nousi ylös varuillaan ja tahtomattaankin luimisteli korviaan, hieman arka kun oli.
"Onko täällä joku?" Kajo kysyi arastellen, sitten keräten uutta pontta ääneensä: "Näytä itsesi tai tulen itse etsimään!" onnistumatta kuitenkaan kuulostamaan kovinkaan uhkaavalta.

Paju pysähtyi hämmentyneenä Kajon äänestä. Painaa korviaan hieman luimuun ja vastaa hiljaa: "Ai, en kyllä tarkoittanut häiritä tai mitään.."
Jatkaa kuitenkin jolkutteluaan niin kuin yleensäkkin, pirteästi. Häntä heilahtelee kevyesti sivulta toiselle, kuitenkin matalalla pysyen. Pian narttu ilmestyykin puiden seasta näkyville. Tutkailee tummilla silmillään kysyvästi valkoista sutta. Välttää kuitenkin tuijottamasta tuota silmiin, toinen kuin muutenkin vaikuttaa hermostuneelta.
"Hei." töksäyttää tökerösti tajuamatta edes esittäytyä. Odottaa hetken ja muistaa sitten tavat. "Minähän olen siis Paju. Vaikka tuskin tiesit. Olen uusi näillä main."

Kajo rentoutuu huomatessaan ettei toinen osoita lainkaan aggressiivisuuden merkkejä, mutta seisoo kuitenkin yhä pystyssä ja valmiina karkaamaan jos Paju saa päähänsä hyökätä. "Olen Kajo." Kajo sanoo hiljaa ja pitää pitkän tauon kunnes taas jatkaa. "Minäkin olen uusi täällä, tulin Laakson ulkopuolelta, koska lauma johon kuuluin kasvoi liian suureksi eikä ruokaa ollut kaikille. Minä lähdin vapaaehtoisesti etsimään uutta laumaa itselleni... onko sinulla laumaa?"

"Ei, minulla ei ole laumaa. Tai siis aiemmin oli, mutta ei enää." vastaa vielä entisestäänkin piristyneenä. Avaa suutaan hieman ja punainen kieli valuu aavistuksen hampaiden välistä. Läähättää paksuhkon turkkinsa alla.
"Ensimmäinen laumani oli oikeastaan laumattomien susien joukkio. Mutta se hajosi.. Seuraavaan pääsin sitten harhailtuani ensin yksin oman aikani. SIellä kuulin Laaksosta ja sitten lähdinkin tänne." Alkaa selostaa historiaansa avoimen pajumaisesti, varsin äänekäs kun on. Tuon korvat heiluvat puheen tahdissa.

Kajo ottaa varovaisen askeleen lähemmäksi Pajua ja vääntää naamansa lievään hymyyn. "No josko me sitten jatkettaisiin uuden lauman etsimistä kaksistaan? Yksi on yksinäisin numero, tiedäthän?" Kajo katsoo toista narttua hetken silmiin mutta katsoo sitten poispäin, peläten toisen nauravan hänen ehdotukselleen. Onhan Paju paljon paremmassa kunnossa kuin Kajo, pitempi turkkisempi ja terveempi, kun taas Kajo näyttää lähinnä valkoiselta kojootilta.

Pajun korvat kohoavat oitis valpaana ylös, ja väkisinkin pentumainen luonne painaa päälle. Painaa eturuumistaan alemmas innoissaan, vähän kuin leikkiinkutsu -asentoon.
"Hieno idea! Upeaa, yksin on niin yksinäistä!" urahtaa täpinöissään erittäin tyhmänkuuloisen lausahduksensa. Pysähtyy hetkeksi miettimään ja jatkaa mietteliäämpään sävyyn; "Ööh.. Tai siis ymmärrät kai..?"

Kajo suorastaan puhkeaa hymyyn ja hyppii Pajun ympärillä ilman minkäänlaista arvokkuutta. Hän on aivan järjettömän iloinen saadessaan kuukausien yksinäisyyden jälkeen viimein seuraa. "Upeaa!" Kajo riemuitsee ja työntyy nuolemaan Pajun naamaa kuin pikkupentu. "Mutta minulla on kyllä hirvee nälkä, olen ollut viikon syömättä kun ei ole oikein mitään tullu saatua yksin kiinni."

( Okei uskon että tämä peli on nyt saatu päätökseen, mitäs sanoisit jos hajaannutaan muualle etsimään muita yksinäisiä kulkijoita liittymään meihin? Pidetään yhteyttä yksityisviesteillä )