Tähtitaivaan alla - loppunut

Kaataja ei osannut sanoa mitään varmaa. Laumattomia se osasi luetella ja Katala painoi nimet mieleensä siltä varalta, että nuo laumattomat yrittäisivät joskus liittyä. Lauman tämänhetkisistä jäsenistä Kaataja ei tiennyt mitään. Osa voisikin olla Turren palveluksessa. Turre sen sijaan tiesi, ettei Kaataja enää ollut mukana suunnitelmissa. Se oli tavallaan huonompi juttu. Jollei olisi tiennyt, Kaataja olisi voinut yrittää udella Turrelta päivitystä suunnitelmiin.

"Suotta olet pahoillasi", Katala sanoi, kun Kaataja lopetti selontekonsa anteeksipyyntöön. "Sinä kerroit minulle Turren suunnitelmista ja tietosi olivat hyödyllisiä. Olen varma, että Haukkakin pitää niitä hyödyllisinä. Pitää vain keksiä jokin syy, jonka takia minä olen mukamas kuullut suunnitelmasta. Ehkei ole hyvä mainita sinua. Haukka voisi menettää luottamuksensa sinuun ja sinä taas menettää paikkasi metsästysryhmässä. Ehkä sanon, että joku mainitsemistasi laumattomista kertoi minulle, kun olin laumaton itsekin", Katala mietti ja lipaisi huuliaan.

Turre oli saattanut itsensä melkoiseen soppaan ja Katala aikoi hyötyä siitä.

Kaataja kuunteli toisen ehdotuksen. Niin, toki Katala voisi väittää kuulleensa asiat joltakulta muulta. Se oli ystävällisesti ehdotettu, mutta jossakin toisessa tilanteessa Kaataja olisi voinut silti kieltäytyä. Nyt ei. Uros oli kertonut Haukalle omasta osastaan, muttei ollut muista mitään puhunut. Susi ei ehdoin tahdoin halunnut omaa nimeään tähän sotkea. Joten Katalan ehdotus oli enemmän kuin tervetullut.
"Se olisi ystävällistä", uros lausahti häntäänsä heilauttaen. Susi oli tyytyväinen ja iloinen onnistuttuaan auttamaan Katalaa ja siten laumaansa. Katala olisi selkeästi parempi beta, siitä uros oli varma. Kaataja oli tiennyt sen ensi hetkestä asti. Siksi uros olikin alistunut, eikä aloittanut mitään mahtailua. Kaataja luotti Katalan taitoihin, luotti suteen, luotti siihen, että Katala hoitaisi hommat parhain päin. Sen Katala osaisi varmasti tehdä.

Kaataja muisteli hetken viime tapaamistaan Turren kanssa. Mitä vanhus olikaan puhunut... Surman etsimisestä ainakin. Ja heureka! Oivallus iski Kaatajan mieleen vahvana, ja susi muisti Turren sanat tarkalleen.
"Näin Turren viimeksi, kun Haukka oli lähettänyt hänet etsimään minua. Silloin Turre puhui Surman etsimisestä ja mainitsi, ettei 'suunnitelmaa enää johdeta hänen toimestaan'. Samaan lauseeseen vanhus vielä sanoi, että oli nähnyt Haukan yrittävän olla hyvä alfa jo monesti. Tuolloin en pahemmin asiaa miettinyt, sillä halusin vain etsiä Haukan. Mutta nyt... en ole varma, mitä Turre sanoillaan tarkoitti. Se saattaa tarkoittaa, että Turre on huomannut Haukan epäilyn ja päättänyt siirtää johdon jonkun toisen -laumattoman- harteille. Tai kenties jonkun omaan laumaamme kuuluvan. Tai sitten Turre tarkoitti, ettei suunnitelmaa enää jatketa. Tai että Haukka oli 'hyvä alfa' kun jätti laumattomien alueet rauhaan. Ehkä Turre vain tarkkailee sitä, mitä lauma suunnittelee. Ehkäpä suunnitelma on vain vaivutettu uneen, ja nyt odotellaan, koska Haukka tekee sen liikkeen, että laajentaa reviiriä. Silloin Turre on varmaan saman tien kuonot vastakkain alfan kanssa. Mutta en tiedä", uros sanoi, lopun jälleen pahoitellen. Susi pelkäsi, että oli pilannut ystävänsä riemun kertomalla, mitä oli vasta muistanut. Mutta toisaalta, olisi ollut väärin jättää kertomatta. Katalan pitäisi tietää niin paljon, kuin vain mahdollista. Joten Kaataja kertoisi kaiken, minkä muistaisi, toivoen vain, ettei pilaisi ystävänsä mielentilaa kokonaan.

Kaataja oli mielissään siitä, ettei Katala aikonut puhua Haukalle sen osuudesta. Ruskea susi vaipui mietteisiinsa, suurimmaksi osaksi positiivisesti värittyneisiin, ja havahtui vasta kun Kaataj muisti jotakin lisää. Toisen kertoessa Katalan korvat sojottivat taas innokkaasti eteenpäin ja aina välillä susi nuoleskeli kirsuaan rauhoitellakseen itseään. Tämä oli liian hyvää ollakseen totta! Katala oli luullut Kaatajan osoittautuvan isottelevaksi, se oli pelännyt joutuvansa jopa tappeluun. Sen sijaan se olikin saanut ystävän, jolla oli kaiken lisäksi vielä antaa hyödyllisia tietojakin. Kaatajan lopetettua Katala heilutti häntäänsä ja kurotti puraisemaan kipeästi Kaatajan korvaa. Ilmeisesti eleen ei ollut tarkoitus satuttaa, mutta Katalan tapa leikkiä oli suhteellisen raisu. Lisäksi se kuumeni helposti yli, jonka takia Koko harvemmin paini sen kanssa. Se kyllä hypähteli ympärillä ja antoi Katalan ottaa painiotteita, mutta innostui itse painimaan lähinnä vasta, jos Katala oikein yllytti. Silloin Katala ei ainakaan heti alkaisi purra liian lujaa.

"Sinusta on ollut minulle paljon apua. Pidän huolen, että sinäkin hyödyt, kun minusta tulee beta", Katala lupasi. Sitten se lisäsi vähän maltillisemmin: "Tietenkin on kiinni Haukasta, tuleeko minusta sitä koskaan. Tämä on Haukan lauma ja minä tyydyn hänen päätöksiinsä."

Kaataja huomasi ystävänsä riemun, ja kun kerran ystävä oli iloinen niin oli Kaatajakin. Susi heilutti häntäänsä innoissaan, korvat valppaasti pystyssä. Katalan puraistessa urosta korvasta, suden kurkusta kohosi matala älähdys. Kaataja ei oikein pysynyt ruskeaturkkisen hukan teoissa mukana, eikä ymmärtänyt korvasta nappaamisen merkitystä, ennen kuin hiukan myöhemmin. Susi ravisteli pienesti päätään, kuin ihmetellen. Ja kenties tarkoituksena oli myös ravistella pois kipu, joka johtui Katalan puraisusta. Vaan ei sen puoleen, Kaataja oli pahempaakin kipua kokenut, eikä korvaan nyt niin kovin sattunut. Mitä nyt vain toinen uros oli päässyt yllättämään äkillisellä, raisulla leikillään.
Uros kuunteli Katalan sanat, tyytyväisenä. Vaikkei Kaataja ollut sitä etukäteen ajatellut, oli kätevää hankkiutua mahdollisesti -melko todennäköisesti- tulevan betan suosioon. Siitä hyötyisi laumassa, kun saisi helpommalla hyvän aseman. Kaataja ei tosin sellaista ollut miettinyt, kun oli Katalan tavannut. Asia vain juolahti uroksen mieleen, kun ruskeaturkkinen ystävä siitä mainitsi.
"Kyllä sinusta vielä beta tulee. Veikkaisin, ettei kuu edes ehdi kiertää täyttä kierrostaan, kun olet jo betana", Kaataja lausahti lempeästi. Susi uskoi sanomaansa täysin, sillä miksei Katalasta voisi betaa tulla. Toinen oli paljon parempi betana, kuin Turre oli parhaina päivinään ollut. Ja Turren parhaat päivät olivat jo takana päin, valitettavasti. Loukkaantuminen ei ainakaan parantanut vanhuksen osaa. Lauman luottamus oli ehkä vielä Turren puolella, mutta olisi vain ajan kysymys, koska uudet tuulet puhaltaisivat, ja lauma tukisi Katalaa. Hiukan aikaa, kärsivällisyyttä ja sitkeyttä. Muuta ei sitten enää vaadittukaan.

Kaataja säikähti Katalan puraisua, muttei kuitenkaan alkanut rähistä. Sen jälkeen se totesi, ettei varmasti menisi yhtäkään kuun kierrosta, ennen kuin Katala olisi beta. Moinen luottamus hiveli Katalan jo ennestään melkoisen mahtavaa itsetuntoa ja uros pörhisteli vähän turkkiaan. Sitten se nousi taas ja heilautti Kaatajalle häntäänsä: "Näytä minulle loput reviiristä."

Kaataja oli ollut erinomainen tuttavuus. Enää Katala ei tuntenut oloaan täällä niin vastenmieliseksi, kuin aluksi. Ainakin Kaatajan tukeen se saattaisi luottaa. Katala aikoi myös vilpittömästi olla luottamuksen arvoinen.

[[pelin voisi lopettaa tähän, ellei sinulla ole vielä jotain? Heh, kä muuten lukaisemassa tuo Haukan ja Katalan peli tuosta ylhäältä. Haukka pakotti Katalan sittenkin kertomaan, että Kaataja mainitsi sille nimet. Riippuen vähän tuosta pelistä, voisi katsoa uutta peliä kehiin. Katala haluaa varmaan pyytää anteeksi Kaatajalta ja selittää tekemisensä.]]

// Jeps, pelin voi hyvinkin lopettaa tähän. Kävinkin jo lukemassa tuota sinun ja Calarman peliä (olen seurannut sitä alusta asti! :D). Kävi ihan Katalaa sääliksi... Mutta joops, uutta peliä voisi tosiaankin laittaa kehiin, minulle käy paremmin kuin hyvin. (: Haluatko aloittaa pelin jonnekin päin, sitten kun on sopiva hetki? //

[Joo, minä voin aloittaa. Ajoitetaan vaikka seuraavaan päivään tuosta Haukan kanssa käydystä keskustelusta. Katala on nuoleskellut henkisiä haavojaan ja valmistautunut kohtaamaan Kaatajan. Aloitan vaikka tuonne pesäluolille, jos käy? Pelin nimi on Katumusta.

Tästä tulee mielenkiintoista! Ja minunkin kävi Katalaa sääliksi. Olin muuten tosi pitkään vuoron kanssa kahden vaiheilla. Päädyin siihen, että Katala on kuitenkin ollut niin pitkään beta, että sen on vaikea uhmata alfan sanaa.]

// Selevä, minäpä suuntaan sitten Kaatajan kanssa pesäluolille. Ja joo, mielenkiintoista tästä todellakin tulee! 8) //

[Nonni, siellä lepää aloitus. Sinne vaan.]