Onnettaren suosiossa? -Loppunut-

Myrkky oli iloinen Tuhon puolesa ja sanoi " Hienoa. Nyt lauman olisi paras olla täynnä meidän palatessa. " Se sanoi vitsikkäästi ja heti Tuhon kysymyksen vastaukseksi se sanoi " Juu onnistuin siinä huoletta. " Punaturkki ei ihmetellyt pukkausta vaan antoi mennnä otti sen vastaan. Narttu meni ja kellahti selälleen makaamaan sitten tämä kurotti leikkisästi tassunsa ilman ja alkoi kaavia sillä ilmaa rennoi vedoin. " Ikävöin sinua jo senkin vähän aikaa kun olimme erossa. " Sanoessan tämän niin Myrkky katsoi Tuhoa ja nosti huuliinsa tutun virneesä. Ilkikurisen virneensä.

Voipi olla että tällä oli jotain mielessä, kun taas ehkäpä ei. Sen saa Tuho pian tietää...

Tuho kallsiti päätään toisen kellahtaessa selälle ja huitoess atassullaan Tuho astlei tuon luo ja koetti sitten nuolaista useanpaan kertaan armaansa kuonoa. " Eivätköhän ne peruasta täyty kyllikseen. " Tuho lausahti sitten se oli hyvillänä että Myrkky oli päässyt helpsto i haukan laumasta heidän laumaansa ken mahtoi tietää mtiä tuleman piti. Tuhon roteva olemus muuttuis i melkoissti kun muu luama olisi ympärille mtuta kun kaksikko oli kahden ei syytä huoleen ollut.

" Ohhoh..no eiköhän. " Tämä sanoi ja tökkäisi kirsullaan Tuhon omaa. Jos narttu voisi niin tämä olisi punastunut tyystin. Hän oli niin iloinen että kaikki sujui tähänkin asti mallikkaasti. Sää ja maisema olivat vollemat upeat ja hetkikin oli herttainen kun paikalla ei ollut ristin sieluakaan. Kuusien ja mäntyjen oksat kimalsivat valkoisina kun auringon oranssihtava pilke kulki niiden lävitse.

Oli hiljaista ja kaksi hukkaa raskastuneena toisiinsa osoittavat sitä toisilleen aina hetki hetkeltä lähemmäs ..........

Mystistä oli se. Tuho kyherrteli itsekseen toisen olelssa siiän ihan nini lähellä. Mystinen tunen valtasi tuhon se jopa piti tästä tunteesta eikä se osanntu mainita miksi se oli nini hassua. " pitäisikö meidän lähteä pikapuolin lauman aluelle valta varamsti odottaa meitä jo paikalle ? " tuho kyäsisi sitten.

Myrkky kuunteli ja vastasi taas vähän pirteämmin " Juu olet oikeasse. Hän voi ollakkin jo odottamassa meitä.tai jotain. " Sitten narttu ainakin kieräytti itsensä pystyyn ja hypähti taakseppäin osoittaakseen kuin " Noh mitäs odotat, mennään."..Tämä kysäisi ruumiinkielellään ja pian tämän nartun kasvoille levisi itsevarma ja voimakas tahto

((anteeksi lyhyys, mutta nyt ei vain ollut mielessä muuta.))

Tuho hymyili neitoselleen ja lähti kulkemaan kohti pesiä jossa se oletti muun lauman jo odottelevankin.

(lyhyttä pukkaa, mutta eiköhän tämä ollut tässä hoidetaa ntuo lauman touhu pois alta niin pästään jatkamaan kunolla nuoren parin suhdetta XD )

Juu ^3^