Kissankello

* Kissankello.
* Kolmivuotias.
* Tundrahukka.
* Narttu.

*Luonne: Näin lyhyesti; tempperamenttinen, kepposteleva ja ailahtelevainen. Kissankello on kuin teinivuosista kärsivä, sen mieliala vaihtelee hyvin äkkiä vittumaisesta ystävälliseen ja sitten siitä takaisin vittumaiseen. Toki on maailmassa niitäkin susia, ketkä ymmärtävät narttua ja täten pääsevät tämän suosioon. Mutta uppiniskainen ja dominoiva valkeaturkki tietää tasan tarkkaan mitä itse haluaa, ja mitä ei halua. Neuvomista Kissankello ei katso hyvällä, mutta sen paikan tullessa se ottaa pienimmätkin neuvot ilomielin vastaan. Mutta pääasiassa Kissankello pyrkii toimimaan itsenäisesti. Ystävänä valkeaturkki on luotettava, mutta piikikäs.
Vaikka nartun luonteen lukiessaan voisi luulla että Kissankello hankkiutuisi tappeluihin, mutta ei, tämä kiertää ne useimmiten. Mutta ei pakene.

*Ulkonäkö: Jäänsiniset silmät luovat pistävän katseen. Valkea, tuuhea turkki on tottunut karuihin oloihin. Kauniin muotoinen pää omaa pehmoiset korvat, siron kuonon jonka päässä on täysin musta kirsu ja tuuheat poskikarvat. Siro narttu ei ole mutta se on laihahko ja narttumaisen ruumiin omaava, ja kevytrakenteinen.
Pitkänkin matkan kestävät tassut omaavat täysin mustat anturan ja vaaleat kynnet, tassuissa tai muussa kehossa ei näy arpia tai haavoja, koska taisteluihin narttu ei ole päätynyt.Valkea turkki on sään kestävä, ja pehmoinen.


Historiikki: Narttu potkaistiin samasta laumasta kuin Pyryharakka ja Harakansilmä jo ennen kuin ensimmäinen ikävuosi oli täynnä. Narttu selviytyikin nipin napin moisesta koettelemuksesta saalistamalla pieniä jäniksiä ja hiiriä. Sitten se sai päähänsä jatkaa matkaansa, sillä talvi teki tuloaan ja riista väheni. Narttu jatkoi matkaansa kohti kookkaita vuoria, seikkaili niiden yli. Ja saapui laaksoon, tietämättä mikä sitä odottaisi. Mutta odottavaisin mielin.

Muuta: Nimensä naaras on saanut sinisilmistään.