Taas tavataan: Shui ja Harakansilmä

Harakkakin mietti sen ajan kuin Pilvikin, Ja ruoan hankkimisesta ei ollut ikinä mitään haittaa.
'' Jotain pientä sitten, Olen jolkotellut ympäri metsikköä . ja muutenkin pitää voimia säästää. '' Uros huomautti ja lähti askeltamaan korkein askelin syvässä lumessa, Olkansa yli katsahtaen Pilveen pari metriä edettyään ja jatkaen sitten matkaansa.

"niin ainakin meidän laumatomimeien." Pilvi totesi ja lähti pian Harakan perään. Pilvi mietti yhä tulevaisuusttaan, mitenköhän Pilvi pärjäisisi jolei pian tapaisi jonki9n lauman alfaa.

(sori lyhyt)

Harakansilmä jolkotteli raskaasti etiäppäin, Pudisteli välillä päätään '' Niin niin. ''
Syvemmälle harvaan metsikköön saapuessaan Harakka tutkaili maisemia.

// Sry lyhyt. //

Pilvi oli kovin hiljainen, sillä sitä vaivasi Hiekan vastaus jotase ei olisi voinut odottaa. Pilvi jolkoteli kovin ajatuksiinsa upoutuneena, katse kohti maata kuin naulittuna. Pilvi ei muuta miettinyt kuin Hiekkaa ja sitä mitä tämä vastaisi ja koska he voisivat nähdä seuraavan kerran.

(sori kyhyt, en ole koti koneella vaan nuoriso keskuksen koneella)

Harakka pysähtyi, Ja Pilvi käveli melkein Harakansilmän persuksiin kiinni, Harakka otti askeleen sivuun Pilven tieltä ja hieman hölmistyneenä kysähti '' Oletko maan päällä vai omissa maailmoissasi ? '' .

Uros tuhahti ja jatkoi raskasta askeltamistaan, pakkomielisesti pudisteli välillä päätään.
Harakansilmä katsahti sitten kahta oravaa jotka kieppuivat ja kipittelivät pitkin puitten runkoja ketterästi ja vilkkaasti, Suhahtelivat aika ajoin pitkin hangen pintaa kohti seuraavaa puuta ja Harakkaa ketutti niiden nopeus, uros ei saisi noin vikkeliä eläimiä ikinä kiinni.

Pilvi jolkoteli melkein päin ja kunse havahtui sitä nolotti kovasti "Voi anteeksi, olin aivan ajatuksissani." Pilvi laski katseensa ja näyttikin niin nolostuneelta. Pian Pilven korviin kantautui jotenkin tuttu ääni, mutta mikä ihmese oli.
Pilvi höristi korviaan äänen suuntaan "Kuulitko?" Pilvi kysyi kuitenkin silmät kohti ääntä.

(Hii saat päättää mitä siellä on, joko saalista tai toinen susi tai jotain muuta? Minule ihan sama.)

Harakka murahti ja katseli äänen suuntaan, Se oli haistanut tuon hajun jo aikasemminkin. Se oli susi, Ja vielä uros.
Harakka murahteli edelleen ja sen niskakarvat nousivat hitaasti suureksi harjakseksi.

Yhtäkkiä kaksikosta parin metrin päässä juokseekin Hiekka täyttä vauhtia, Lumi pöllyten ja viattoman jäniksen perässä.

Kun Harakka alkoimurista, Pilvikin tunsi hajun "Hiekka!" Pilvi huudahti mielessään, se oli niin iloinen siitä että saisi taas tavata Hiekan. "Ole hiljaa! Haju kuuluu Hiekalle ja Hiekka on ystäväni!" Pilvi murahti Harakalle varoittavasti ja tönäisi Harakkaa.
Kun Hiekka tuli esiin Pilvi oli sydämmensä pohjasta iloinen, mutta ei sanonut mitään. Se tahtoi tietää oliko Hiekka tavanut tämän Heinän ja kuka tämä heinä oli?

(sori aika lyhyt ja ei oikein inspaa)

'' Sinä uroksenkuvatus pidä ruma nokkasi kiinni tai tapan sinut !! '' Hiekki tekikin täydestä vauhdista puolittaisen u-käännöksen ja syöksyi äristen kohti Harakkaa, Harakansilmä jännitti lihaksiaan ja Hiekan tullessa tarpeeksi lähelle, Hyppäsi Harakka etiäppäin ja tarttui Hiekan kurkusta kiinni purukalustollaan, Hiekka ei osannut aavistaa mitään tuollaista, aina ennen muut olivat pelästyneet ja juosseet karkuun taikka lähteneet vastaan. Mutta Harakka oli erinlainen tapaus, Hiekka seisoi jäykkänä paikoillaan, Harakansilmän otteessa. Harakka mumisi , irroitti hetkeksi sanoakseen '' Ai tämäkö ystäväsi ? '' Hiekka yritti livistää mutta Harakansilmä napsaisi uudestaan vieraan uroksen kaulasta kiinni.

Pilvi pelästyi kun Harakka hyökäsi Hiekan kimpuun ja suutui "JUURI NIIN, PÄÄSTÄ IRTI JA SASSIIN! TAI SAAT KÄRSIÄ!" Pilvi raivosi Harakalle.
Jos Harakka ei irrota Pilvi hyökkää Harakan niskaa kohti riuhtoakseen sen irti.

(sori lyhyt)

Harakka puristi vielä kovempaa Hiekan kurkkua hetken antaakseen tälle varoituksen, Sitten Harakka päästi irti ja Hiekka kaula verta vuotaen siirtyi seisomaan Pilven vierelle.

// Täältäkin tuli lyhyt, pitää men. //

Kun Harakka oli päästänyt irti ja tullut Pilven viereen, Pilvi vain murahti ärtyneesti ja siirtyi Hiekan viereen seisomaan. Pilven silmät tuijottivat vahaisesti Harakkaa. Sitten Pilvi katoi Hiekkaa ja kysyi "oletko kunnossa?" Pilven ääni oli säälivä ja huolehtiva.

Hiekka mulkoili Harakkaa ja räyhäsi '' Tapan sinut vielä senkin uroksen vätys !! Raukkamaista peliä ! Tiedän jo taistelutapasi ! Joten seuraavalla kerralla voitan sinut ylivoimaisesti !! ''
Harakka katseli takaisin ja pakitti pari askelta, laskeutuen sitten istumaan, kasvot peruslukemilla mutta Harakka oli sisimmässään huvittunut toisen tulisuudesta , ja vastasi lopulta '' Et sinä minuun pysty tekemään naarmuakaan. ''

Pilvi oli hämentynyt poikien puheista ja kysyi kovaan ääneen " Miksi olette vihaisia toisillenne?!" Pilvi suorastaan Huusi kysymyksen. "Kertokaa ja sitten totuus! onko selvä?" Pilvi asettautui miesten väliin ja vilkuili molenpia. Pilvi ei halunut pahaa kummallekkaan, mutta halusi tietää miksi he olivat noin vihaisia ja voisisiko Pilvi kenties auttaa.
Pilven ruskeat silmät olivat ystävällisyyden ja suuttu muksen sekaiset ja niistä oli vaikea sanoa kunpi Pilven mieltä veti puoleensa.

(lyhyt =( )

'' Minä en tiedä, mutta minä puolustauduin tuon tuntemattoman uroksen yrittäessä syöksyä minun kaulaani. ''
Harakka vastasi totuudenmukaisesti ja nosti persuksensa maasta, Jäykin lihaksin ja pää alhaalla valmiina, jos tuo vieras susi yrittäisi hyökätä kimppuun taas.

Hiekka murahti ja louskautti hammasrivistönsä yhteen Pilven naaman lähellä, tehdäkseen selväksi ettei urokselta - ja vielä mielestään ylempiarvoiselta - saanut kysyä moista kysymystä, Hiekka murahteli ja sen jokainen lihas oli lämmin ja jännittynyt, valmiina loikkaamaan Harakansilmän kimppuun jos tuo kookas susi näyttäisi vahingossakin uhkaavan eleen. Mutta Harakansilmä pysyi liikkumattomana ja tyynen näköisenä.

"Okeii. mutta en usko sitä Hiekasta. Tai uskon mutta... ääh!" Pilvi puhui ja oli jotenkin äidillinen "okei Hiekka älä vastaa." Pilvi huokaisi hieman närkästyneesti. Toisten noustessa Pilvi houkasi syvään ja sanoi "Te kunpikin nyt voitteko lopettaa?" Pilvi lyyhistyi maahan ja jatkoi "En tahdo että te tappelette, koska olette kunpikin kavereita."
"Niin ja Hiekka kuka se oli, se Heinä vai mikä se nyt oli?" Pilvi kysyi yhä Kumpaakin vilkuillen.


//Pilvestä muuten huomaa että se alistuu Hiekalle omalla tavallaa ja taas koittaa tässä tilanteessa alistaa Harakan.//

Hiekka askelsi kauvemmaksi, Ja Harakka myös kauvemmaksi, toiseen suuntaan tietenkin.
Jos toinen haluaisi kuulla vastauksia, saisi se tulla mukaan, niin Hiekka ajatteli.

Hiekka jäi kuuloetäisyyden ulkopuolelle Harakasta, Ja jäi kököttämään keskelle valkeaa lunta. Harakka jäi seisomaan kauvemmaksi kaksikkoa silmäillen, pää ylväästi pystyssä.

Pilvi katsoi kuinka urokset käytäytyivät ja oli iloinen että nyt ainakaan ei vät koko aijat riitaa haastaneet. Pilvi tiesi että hiekalla voisi olla asiaa ja katsoi vain Harakkaan ja meni Hiekan mukaan. "Oliko sinulla asiaa?" Pilvi kysyi lempeästi tullessaan Hiekan luokse.
Pilvi oli iloinen että oli taas tavanut Hiekan. Pilvi kunnioitti Hiekkaa jostakin syystä, varmaankin siitä syystä että piti Hiekasta.

'' Heinä on siskoni. '' Hiekka vastasi piittaamatta naaraan lempeästä äänensävystä, uroksella ei ollut aikaa hempeilylle, ei ainakaan nyt. '' Heinä sanoi ettei minun pitäisi huolia sinua puolisokseni . '' uros paljasti ja vilkuili välillä Harakkaa joka seisoskeli kuuloetäisyyden ulkopuolella korvat etuviistoon kääntyneinä ja pää ylväästi pystyssä.

Harakka murahti vaimeasti, kääntyi puolittain ympäri ja sitten kokonaan, Kookas uros ei välittänyt kuluttaa voimiaan tuommoiseen turhaan otukseen ja otti rauhallisesti askelia lähteäkseen. '' JULKEATKIN KÄÄNTÄÄ SELKÄSI MINULLE ! '' Hiekka huusi ja luuli että Harakka olisi luovuttanut, vaikkei uros sitä todellisuudessa ollut tehdä. Hiekka naurahti pari kertaa voitoniloisena.

Kun Pilvi kuuli mitä Hiekka sanoi se osui suoraan sen sydämmeen, mutta Pilvi ei näytänyt sitä ulos päin. "Hyvä on, jos niin tahdot." Pilvi sanoi myötä tuntoisesti, vaikka ei ollut kovin iloinen.
Pilvi kääntyi sivutain mutta odotti vielä hetken, Pilvi ei edes piitannut Hiekan huudoista juuri nyt, nyt se halusi vain olla yksin.

(Lyhyt :( )

Hiekka huomasi että oli tuottanut mielipahaa nartulle joka rakasti sitä. Suurehko, ruskeaturkki uros murahti ja naurahti sitten , kummalla tavalla nauttien tuottamastaan mielipahasta ja siitä ollen ylpeä.
Hiekka tuhahti ja siirsi katseensa hävinneensee Harakansilmään, Hiekka murahteli ja nojautui sitten istualtaan viereiseen puuhun ja haukotteli raukeasti, näyttäen siltä ettei välittänyt tällä hetkellä pätkääkään Pilven tunteista.

Hiekan osalta olisi viisainta liittoutua jonkun kanssa yhteen, koska toisen pompoteltavaksi ja määräiltäväksi uros ei suostuisi kovinkaan helpolla. Mutta uros uskoi että selviäisi yksin, ja niinhän se voi ollakkin.

"No hyvästi!"
Pilvi kääntyi ja lähti jolkottamaan pois eikä vilkuillut taakseen edes keertaa. Pian Pilvi katoaisi metsään..

(Loppu?)

'' Haista suo. '' Hiekka päästi hymyillen nartun lähtemään, Ja jolkotteli sitten itsekin metsikköön,

// Kiitän pelistä //