Tuli ja Lempi

// Otsikko on niin mielikuvituksellinen että naurattaa. //

Tulisilmä istui vieläkin hieman typertyneenä maassa. Heinä oli juuri kadonnut pusikkoon. Vai oliko siitä jo pari tuntia? Ehkä enemmänkin? Uros ravisteli hieman päätään yrittäen selvitä tukkoisuuden tunteestaan, ja tuli samalla katsoneeksi taivaalle. Tuli hämmästyi hieman huomatessaan ettei aurinko ollut juuri lainkaan kohonnut äskeisestä vilkaisusta. Susi kävi mielessään läpi vaihtoehtoja. Ei, sillä ei ollut nälkä. Ei, se ei todellakaan kovin innokkaasti halunnut tavata ketään. Uros lipoi huuliaan hieman hämmentyneenä elämänsä saamasta uudesta käänteestä, ja romahti makuulleen turhautuneena.

Lempi oli sivummalta katsellut urosta, se tunnisti jo suden elekielen mainiosti ja epäili että toisella oli jonkinlaisia huolia taikka muuta vastaavaa.

Vanha naaras nousi vaivalloisesti ähkäisyn kera ja askelsi kohti vierasta urossutta.

'' Saanko liittyä seuraasi nuorimies? Onko sinulla jotain mistä haluaisti kertoa? '' Lempi aloitti ja askelsi raskaasti parin metrin päähän istumaan ja jatkoi sitten '' Kerro vanhalle ja viisaalle. ''

Tuli ei aavistanut mitään toisen läsnäolosta, vaan kurtisteli otsaansa tasaiseen tahtiin yrittäessään tarttua kiinni sekaisista ajatuksistaan, tosin täysin tuloksetta. Niinpä kuullessaan kysymyksen uros hätkähti todella kovasti, ja oli kupsahtaa kyljelleen lumeen, mutta sai kuitenkin tasapainonsa takaisin. Susi kohosi jäykistyneenä mahdollisimman nopeasti jaloillen kiroten varomattomuuttaan. Uros tarkasteli toista, ja totesi vanhuksen vaarattomaksi, ja naaraan ystävälliset sanat olivat urokselle kuin vettä janoon kuolevalle. Tuli istahti nopeasti takaisin, ja katseli miettiväisesti toista. Vaikka susi olikin juuri sillä hetkellä melko turhautunut narttujen osalta, vaikutti tämä vanhus poikkeukselta sääntöön.
"Se on aika... monimutkainen juttu," Tuli aloitti hieman epäröiden ja lipoi huuliaan.
"On eräs naaras. Heinä. Minä... hän... siis minä tavallaan kai rakastan häntä, mutta hän ei taida pitää minusta muuna kuin ystävänä. Tai en minä ole ihan varma. Mutta luulen niin. Haluaisin unohtaa koko episodin, mutta se nyt vain on vähän hankalaa," uros jatkoi epäröiden, luonteelleen epäominaisen avoimesti.

Vanhus nuolaisi rauhallisesti mustia suupieliään jossa oli seassa aimo annos myös vanhuuden tuomia valkoisia haivenia. Uroksen ensireaktion huomatessaan naaras ummisti silmänsä hetkeksi ja sitten aukaisi ne.

'' Ai Heinä? En olekkaan kyseiseen naaraaseen vielä törmännyt... '' Vanhus vastasi mietteliäästi ja iän vaalentamille kasvoille nousi hymynpilke jota vanhus ei pystynyt kätkemään. '' Oletteko te tunteneet kauvemminkin ? ''Lempi jatkoi rauhallista puheluaan ja piti korvansa hörössä, heilautti rennosti tuuhean häntänsä vasemman takasensa vierelle ja katseli sumuisilla silmillään nuorta urosta, tai ainakin Lempeen nähden nuorta.

Jokin vieraassa naaraassa rauhoitti Tulen mieltä, ja se oli tyytyväinen voidessaan avautua jollekulle.
"Ei, tapasimme vasta kolmisen päivää sitten. Hän oli ilmeisesti veljensä kanssa vasta vähänaikaa saapunut tänne," uros puhui vapaasti ja totesi sen helpottavaksi.
"Ai niin, unohdin kokonaan esittelyt. Minä olen Tulisilmä. Tuleksikin saa kutsua," Tuli nuolaisi huuliaan odottaen toisen vastausta.

'' No ei kai kaikilla rakkaus niin nopeaa synny ? Vai oletko eri mieltä ? '' Naaras hymähti ja kätki sitten hymynsä taitavasti huolenryppyjen taakse. Lempi oli vanha ja viisas, sekä kokenut susinaaras joka halusi jakaa elämänneuvonsa muille.

'' Olen Lempi. '' Vaikka uros ystävällisesti avautui vanhukselle ei vanhus avautunut ainakaan nyt uudelle tuttavuudelleen. Sen oikea nimi oli Meriheinä, mutta se ei halunnut paljastaa sitä muille. Vanhus ei pitänyt itsestään puhumisesta, tai siitä että sen asioista udeltiin taikka arvailtiin.

Tulisilmä kallisti pentumaisesti päätään toisen sanoille. Se tunsi itsensä niin kovin nuoreksi ja kokemattomaksi toisen rinnalla, mutta hyvällä tavalla.
"Niin, eipä kai," uros tyytyi vastaamaan hieman hymyillen. Tuli nyökkäsi kuullessaan toisen nimen.
"Nimesi sopii sinulle," susi tokaisi tarkoittamatta sillä oikeastaan mitään. Jokin toisen olemuksessa muistutti Tulta jostakin, mutta uros ei saanut päähän että mistä.
"Kuulutko johonkin laumaan?" Tuli keksi kysäistä, ja tajusi samalla, että oli todellakin purkanut asioitaan ventovieraalle sudelle ja sitä hieman jopa kaduttikin moinen teko nyt kun se oli saanut päänsä selväksi.

'' Enhän minä vielä, mutta viisainta minun kohdallani olisi liittyä laumaan. En selviä toista talvea yksin kun en meinannut selvitä tätäkään. '' Vanha naaras päästi syvän huokaisun.

'' On se niin hyvä olla nuori, nauti siitä nuorherra. '' Lempeä painoi ikä ja rankasti, se olisi monta kertaa halunnut palata nuoruuteensa ja kokea asioita joita se ei ikinä kokenut. Esimerkiksi pentuja, ottopentuja sillä oli ollut. Mutta ei omia. '' Mutta sinä, joka tiedät laaksosta ainakin aavistuksen verran enemmän, voisitko kertoa laakson laumoista minulle? '' Naaras jäi odottamaan vastausta silmiään ummistaen ja etusiaan aavistuksen siirtäen edemmäs etteivät ne puutuisi.

Tulisilmä hämmentyi toisen sanoista ja kallisti päätään kysyvä katse silmissään. Uros tajusi nyt aivan uudella tavalla kuinka onnellinen olikaan loppujen lopuksi. Vanhuus oli tummaturkkiselle vielä ainakin toistaiseksi täysin tuntematon asia, ja elinvoimaa riitti vaikka muille jakaa. Tuli helpottui huomattavasti kun sai ulottuvilleen helpomman puheenaiheen ja alkoikin innoissaan jakaa tietojaan.
"Olen itsekin melko uusi täällä, mutta olen sentään jonkinlaista käsitystä ehtinyt saada. Eli ymmärtääkseni vanhin ja suuri lukuisin lauma on Sysimetsän lauma, jota johtaa vanhahko ja kokenut uros Ovela. Sitten on Rinnemetsän lauma. Se on melko uusi, ja sen alfana toimii Veri, josta en ole hyvää sanaa kuullut. Sitten on Vallan johtama Aarnimetsän lauma, joka on tietääkseni onnistunut pysymään melko rauhallisena. Sitten oli vielä neljäskin... Odotas hetki niin muistelen... Aivan! Nuormetsän laumaa johtaa nuori uros, Haukka, josta kohistaan myös paljon muunmuassa kokemattomuutensa takia," Tulisilmä nyökkäsi tyytyväisenä sanojensa lopuksi onnistuttuaan jakamaan tietonsa.

'' Mielenkiintoisia laumoja. '' Naaras hymähti mietteliäänä ja pudisti päätään hieman huvittuneena.

'' Toimein itse pienenä rajarikkuna pari päivää sitten Vallan reviirin lähellä. '' Naaras kertoi huvittuneena mutta vanhahko hymy laantui sitten vanhuksen jatkaessa kertomustaan ettei nuorherra saisi huonoa kuvaa Lemmestä. '' Ei se ollut aikomukseni, mutta sattumalta kun ohi kuljin törmäsin Vallan laumasta olevaan eksyneeseen pentuun nimeltään Kaneli. Liikuttiin rajaa pitkin nukkumapaikan toivossa ja viimein sitten löydettiin senlainen, voi olla että tassullani kerta pari astuin Vallan reviirille mutta onneksi pentu oli vielä niin nuori eikä tainnut ymmärtää asiaa. '' Vanhus naurahti heleästi vielä jälkeenpäin, höristi sitten korviaan kohti Tulisilmää odottaen nuorikon kommenttia tähän.

Tulisilmän korvat liikkuivat hieman hämmentyneinä epäröiden eteen ja taakse toisen kertomusta kuunnellessa. Ilmeisesti tätä Lempeä ei hetkauttanut ollenkaan moiset rajarikkomukset, vaikka ne voisivat käydä todella kalliiksi tekijälleen. Susi oli kuitenkin luonteensa mukaisesti nopeasti ajan tasalla ja virnisti leveästi.
"Nooh, mitä se Valtaa liikuttaa jos joku nyt vahingossa työntää tassunsa jonkin näkymättömän langan toiselle puolelle. Etenkään, kun siitä ei ilmeisestikään koitunut mitään vahinkoa kenellekään," Tuli naureskeli huvittuneena moisesta vaikka sisimmässään hieman epäilikin.
"Vai että liittouduit pennun kanssa yhteen?" uros kohotti kulmakarvaansa ilkikurisesti mutta ilman ivan tai pilkan häivääkään, vain tuttavallisesti pientä vitsiä vääntäen.

// Tönkkö teksti, mutta lähdenpä nyt nukkumaan. //

'' Neuvoin häntä vain palaamaan omia jälkijään takaisin. '' Vanhus naurahti hyväntuulisena, sillä oli taas hauskaa vaikka sillä nyt välissä olikin omalaatuinen huumori jota ei jokaikinen ymmärrä. Lempi jäi katselemaan taas maisemaa ja painui taasen omiin mietteisiinsä väsyneenä.

// Äh nyt tuli kyllä lyhyt >,< //

// Eipä tuo mitään. Tämäkin vähän tönkkö ja itseään toistava. :s //

Tulisilmä virnisti hieman hämmentyneenä toisen sanoille ymmärtämättä täysin toisen sanojen tarkoitusta. Uros huomasi kaksikon ylle laskeutuneen hiljaisuuden mutta tajusi Lemmen olevan asiasta täysin tiedoton ollen täysin omissa ajatuksissaan. Tuli päätti kuitenkin jättää kohteliaisuus säännöt omiin oloihinsa ja katkaista mokoman sanattoman ja pitkäksi venyneen hetken.
"Oletko muuten sattumoisin tavannut ketään Hiekka nimistä urosta? Erosimme hieman riitaisissa väleissä, mutta tekisin kuitenkin mieluusti sovinnon..." Tuli antoi äänensä hiipua tajutessaan kuinka läpinäkyvän aiheen oli keksinyt. Moista asiaa uros ei kuitenkaan myöntäisi vaikka joku yrittäisi pakottaa.

'' En ole tainnut. '' Vastasi naaras lyhyesti ja puuskahti sen jälkeen sieraimiensa kautta tyytyväisenä. Heilautti pari kertaa häntäänsä Lempi ja sitten liukui makuulteen ellei jo ollut makuulla. '' Se on hyvä nuorsusi että haluat sopia lajitoverisi kanssa, hyvät suhteet ovat aina tervetulleita, todella tervetuilleita. Ja ne ovat hyväksi. '' Vanha naaras ei uskonut oikein tuohon jälkimmäiseen Tulisilmän sanomaan, mutta pelasi kumminkin herran säännöillä. Eihän tässä kukkoilemaan, valittamaan ja huomauttelemaankaan parannut alkaa, ei.

Tulisilmä kiemurteli tahtomattaankin kiusaantuneena kuullessaan toisen sanat. Jos se saisi valita, niin tapaisiko se edes enää Hiekkaa ikinä? Ei luultavasti. Uros ei ollut kovinkaan anteeksiantavaisuuteen tai sovintoon taipuvaa sorttia, vaan oli tottunut odottamaan toisen aloitetta. Susi ei kuitenkaan halunnut tätä ainakaan virallisesti tunnustaa Lemmelle, joten inahti vain jotain, minkä saattoi tulkita vastalauseeksi tai myöntymiseksi. Tuli otti kuitenkin itseään niskasta kiinni ja päätti kakistaa samantien pari sanaakin suustaan.
"Niin, onhan se mukavampaa jos voi olla varma että herää seuraavanakin aamuna hengissä eikä ole päätynyt vihollisen hampaisiin," uros naurahti vaikka puhuikin vakavista asioista.

'' Oliko teillä pahaakin eripuraa? Ihan taisteluun asti mennyttä? '' Vanha naaras uteli ja siirsi katsettaan tiukemmin Tulisilmään, saisi nuori uros kakistaa totuuden kunnolla ulos nyt. Vanha naaras liukui makuulteen uudestaan ja pudisteli päätään aavistuksen ennenkuin terävöitti koiransa kohti Tulisilmää.

// Lyhyt, mutta on kauhea kiirus : S //

// Annettaan mennä lyhyillä vaan, täälläkin inspis jossain kuusessa. //

Tulisilmä kurtisti hieman kulmiaan ja luimisti korviaan. Oliko se muka jotenkin tilivelvollinen Lemmelle? Mitä tuolle vanhukselle edes sen asiat ja ajatukset kuuluivat? Hetken ajan uros näki sen mitä ei aiemmin ollut halunnut: vanhan nartun. Tuli joutui hämilleen, jolloin sen vaistot ja alkuperäinen luonne ottivat vallan.
"Mitä se sinulle edes kuuluu vaikka olisimme toistemme kurkuissa kiinni olleet?" susi tiuskahti tahtomattaankin hieman lapsellisesti ja tajusi sen itsekin äkämystyen vain enemmän. Kiukku oli kuitenkin laimeaa, eikä uroksesta juuri nyt saisi väkivaltaista vaikka sitä kuinka loukkaisi.

Vanhus mykistyi, näin lyhyesti sanottuna. Sitä rupesi oikein urakalla mietityttämään Tulisilmän todellinen luonne, ilmeisesti uros oli melko hankala loppujen lopuksi. Lempi tyytyi vaan hymähtämään ääneen ja vilkaisi aavistuksen syyttävästi Tulisilmää. Mitäpä Lempi oli toisen luontoa kommentoimaan? Ei se itsekään ollut nuorempana täydellinen luonteeltaan, joskus liian vanhalta tuntuva ja otti enemmän aikuisten tehtäviä harteilleen pienempänä. Lempi ei halunnut puida nyt tätä asiaa enempää, Tulisilmän ja myös oman etunsa takia. Ei vanha narttu halunnut vihollisia, vaan ystäviä ja luotettavia susia ympärilleen. Se ei selviäisi yksin tässä maailmassa, tuskin kukaan selviäisi. Olihan susi laumaeläin ja tarvitsi lajitoveria.

Tulisilmän olo alkoi helpottaa heti kun sen ahdistuneisuuskin laukesi. Huomatessaan Lemmen syyttävän katseen uros tahtomattaankin häpesi ja kyyristyi hieman nolostuneena.
"Anteeksi..." susi mutisi hieman hämmentyneenä. Jokin Lemmen olemuksessa tuntui pakottavan toisen osapuolen käyttäytymään susiksi, ja moinen kokemus pani Tulen pakostakin miettimään.

'' En minä teidän väleistänne tiedä, mutta epäilen ettei kaikki ole kohdallaan. Liittyykö riitaanne, tai miksiköhän sitä itse kutsut, jotain muutakin kuin pientä eripuraa? '' Vasta lauseensa jälkeen huomasi vanha Lempi utelevansa liikaa ja loi Tulisilmään anteeksipyytävän vilkauksen, heilautti häntäänsä pari kertaa ja sitten katseli alta kulmiensa maisemaa.

'' Mikä lauman rajalla muuten olemme? Onneksi emme ole vielä rikkonut rajaa, oletko sinä laumassa Tulisilmä? '' Vanhus haistoi merkkaukset haaleasti, mutta ei mitenkään merkillepistettävän läheltä.

Tuli ei heti keksinyt kuinka selittää sen ja Hiekan riita Lemmelle, eikä ehtinyt aloittaa ennenkuin lisää kysymyksiä tuli, mutta tällä kertaa sellaisia joihin uros osasi vastata.
"En ole varma. Veikkaisin Valtaa. Ja ei, en ole laumassa. Mutta se riita, niin. Siis katsos kun Heinä ja Hiekka ovat sisaruksia, ja heillä tuntui olevan jotain riitaa. Sitten Hiekka suuttuikin myös minulle ja minä pistin hanttiin ja... No, lopputulos on kuitenkin se, että Hiekka lähti paikalta äkäisenä kuin talvi-unilta herätetty karhu."

'' Olipa hassu tilanne, kyllä senlaisia susia löytyy että huhhuh. Minä nyt kokeneena sanon ettei ystävyyssuhteet tuonlaisiin susiin ole kovin kultaisia, mutta nekin kannattaa. Ties minkälainen suojelunvaisto hällä on ja voisi joku päivä pelastaa sinut, maailma on täysin täynnä mustia mutta myös valkeita yllätyksiä, ymmärräthän Tulisilmä. '' Lempi nuuskaisi taas ilmaa tyytyväisenä ja vaihtoi asentoaan nopeasti jottei uros kiinnittäisi siihen liikaa huomiota, tässä oli nyt kyse vakavasta juttelusta.

'' Onko tämä Heinäkin samanlainen kuin Veljensä? ovatko molemmat yhtä dominoivia? '' Kysyi narttu ja siirsi aavistuksen harmahtavan ja sumean katseensa Tulisilmään.

Tulisilmä nyökkäsi toisen sanoille, vaikkei jaksanutkaan uskoa että Hiekasta olisi sille jatkossakaan minkäänlaista hyötyä. Uros hätkähti hieman kuullessaan seuraavan kysymyksen. Niin, olivatko Heinä ja Hiekka samanlaisia? Tuli alkoi vasta silloin ymmärtää kuinka vähän se oikein tiesikään ihastelunsa kohteesta.
"Ei. Tai en ainakaan usko niin. Ainakin Hiekka näytti lähinnä pompottelevan Heinää," Tuli murahti hieman muistolle. Pakostakin sitä hieman ärsytti edelleen Hiekan Heinään kohdistuva räyhääminen.

'' Pomottelevan? Tämä Hiekka taitaa dominoida jokaista jonka näkee? '' Huokaisi vanhus sitten jälkeenpäin onnellisena mutta hieman kyllästyneenä yksitoikkoiseen keskusteleen, Lempi toivoi että Tulisilmä keksisi hyvän puheenaiheen. Oikein mehukkaan joka saisi vanhuksen kiinnostumaan oikein. '' Mitäs se Heinä sitten? Liikkuvatko he yhdessä? ''

Tulisilmää alkoi taas hieman ahdistamaan mokoma urkkiminen mutta tällä kertaa se ei ilmaissut sitä ääneen. Puheenaiheen vaihtaminen ei tosiaan olisi pahitteeksi.
"Niinpä taitaa," tokaisi uros ensimmäiseen kysymykseen mutta samassa tuli jo lisääkin.
"Ei, tai ainakin Hiekka tosiaan lähti yksikseen paikalta melkoisen vihaisena ja jäimme Heinän kanssa vielä hetkeksi kahden. En tiedä että etsivätkö he nyt myöhemmin toisensa käsiinsä," Tuli selitti parhaansa mukaan.