Kaksin kohtaaminen

Siinä Kuuran katsellessa narttu mätkähti maahan velttona kuin kuollut. Tai ainakin siinä määrin kuin uros saattoi nähdä; valkeahan oli kauempana ja pensaiden toisella puolella, mikä haittasi näköaistimusta melkoisesti. Hetken uros mietti uskaltaisiko hiipiä lähemmäksi katsomaan, päätti sitten että pistäisi kampoihin mikäli kyseessä olisi jokin ovelasti suunniteltu ansa, ja jolkotti - tai paremminkin nilkutti - takaisin Veden luo.

Narttu tosiaan näytti kuolleelta, mutta tarkempi nuuhkaisu paljasti, että elossa tämä oli. Hetken Kuura mietti, ryhtyi sitten tökkimään toista kuonollaan saadakseen Veden hereille. Jos laaksossa velloi jokin kulkutauti joka aiheutti äkillisiä tajunnan menetyksiä, uros tahtoi totta vieköön tietää asiasta ennen kuin riskeeraisi henkeään enempää.

#Ehkä pitäisi lopetella tämä peli? Kuura varmistaa että Vesi on okei ja painelee sitten toisen omituisuudesta säikähtäneenä omille teilleen?#

Vesi heräsi ja sen pää tuntui hyvin raskaalta. Se ei tiennyt mitä oli tapahtunut. " Anteeksi..." naaras sanoi hiljaa ja läähätti hieman. Kuumuus ol varmaankinaiheuttanut kaiken. Tai niin mustaturkki ajatteli. Ei sillä ollut tapana hourailla keskellä metsää tällä tavalla. Ei koskaan, ei koskaan ! Paitsi tietenkin nyt,
. (( Anteeksi kesto ja lyhyys >/////< ))

Vesi näytti havahtuvan; tai siltä Kuurasta ainakin vaikutti, kuinkapa toinen muuten olisi saattanut alkaa puhua. Narttu ei siis ollut kuollut. Sepä hyvä, sillä moinen tapaus olisi saattanut aiheuttaa Kuuran itsensä sangen ikävään asemaan, jos Veden ystävät olisivat löytäneet tämän ja havainneet valkean uroksen askelten hajun lähimaastossa. Ei, moinen tulevaisuudenkuva ei tosiaan kuulostanut suotavalta!

"Oletko kunnossa?" Kuura sitten varmisti, ja kun nartulla ei varsinaisesti näyttänyt olevan hätää, se nyökäytti itsekseen perääntyen samalla vielä varmuuden vuoksi muutaman askeleen. Kumma otus. Mikäli uros olisi mielessään jotain ajatuksia kehitellytkin, tämä outo käytös oli karkottanut ne lopullisesti. Noin epävakaasti käyttäytyvästä olennosta oli parasta pysyä kaukana!

"Minä sitten tästä lähdenkin", valkea totesi kiireesti, pyörähti kannoillaan ja juoksi matkoihinsa minkä kipeillä jaloillaan pääsi.

#Vähän töks loppu, mutta menköön. :P Vesi säikäytti Kuuran oikein kunnolla. Kiitos seurasta!#

// Kiitos ^^//