Sattumusten kohtaaminen

Lymimyräkkä oli kestänyt jo jonkin aikaa ja laakso oli täynnä lunta puoleleta otsielle liikkumien oli järjettömän vaikeaa. valkea maa ei näytätnyt lainkaan kevään merkkejä ja pakknenkin tuntui vain kiristyvän. Lumen alle hautuautunut Korppi oli lähtenyt Veren reviiriltä selvittämään haukan luman kokonaisuutta tai pikemminkin se halusi tietää msisä mentiin etät kykenisi kertomaan alfalleen lisä tietoja reviirin rajoilla olevasta joukkiosta. Kevään merkit olivat kutenkin tehneet nartulle varsinaisia mielen vaihteluja. Korpilla oli kiima tekemässä alkuaan eikä se varmasti jäisi huomaamatta ainakaan reviirin sisätiloissa. nyt kuitenkin msuta turkknien leivästi hintelähkö neiti loikkasi hangen syvyyksistä sen sisuskaluja kalvoi nälkä ja reviirilel oli pitkä matka joten ei auttanut neidon kuin sirityä paluu matkaan.
kaikki ei kuitenkaan ollut niin yksinkertaista lumi myräkkä teki loppuuan mutta liikkuminen oli vaikeaa. Ja pian hukka neito pisti merkille että lähistöllä liikkui mutiakin.

Hivenne kauenpana lumihangessa tarpoivat kolmikko jota johti selvsäti valkea kookas uros. Valta kera Turren ja Tuhon olivat siirtyneet reviiriltä laakson puolelle, etsimään tietoa myös tästä mystisestä haukan operaatiosta joka oli sanaut alfan itse varsin järkkyvälle mielelle. seo li kuullut että haukka oli jotain suunnitelllut mutta ei ollut tietoinen tarkalleen msitä oli kyse. tämä kaikki oli kuitenkin vain olltu huhu puhetta eikä totuudesta ollut selvyyttä. Kolmikko psiti pian merkille mustan hukka neidon joten valta pyrähti pian kiihdyttämään vauhtiaan kohti korppia kakikko perässään.

Korppi sähähähti epämääräisesti nähdessänä että valta oli tulossa sitä kohti. " Mitä sinä haluat pysy kaukana minsuta " Korppi huudahti kärkkäästi vallalle. sen sjaan kookas valkea uros tuhahti tyytymättömsäti " Anteeksi että häiritsen mutta olsiin vain kysynyt sinulta tiedätkö jotain haukasta " Valta lausahti kun oli päässyt kyllin lähelle korppia turre ja Tuho pysyivät hiljaa taka alalla. Turre joka tiesi huakna luamsta paljon piti suunsa kiinni ettei vaikeuttaisi veljens äasemaa tämän enenpää. " mitä minä siitä tietäisin en minä ole hänen jäseniään, mutta kerro toki mitä sinä haluat tietää " Korppi pyrähti sitten vallal varsin närkästyneesti ja käänsi selkänsä taakseen ja seisoi nyt kuono kohti valtaa ja kahta melko kookasta urosta. " Olen kuullut huhja Veren rajoilta että haukka on jollain tapaa siihen yhteyksissä, haluan siis vain varsmitaa että minua ja laumaani ei ole sotkettu mihinkään ? " Valta puheli sitten asiallisesti korpille. " En tiedä kuka olet mutta oeltan sinun olevan tämä kookas valkea lafa nimeltä valta ? mikäli näin on en ole kuullut nimeäsi tähän ryhmään liittyen. mutta tuoksusi on jostian tuttu " Korppi jatkoi äreänä tapaansa.

Tämä sai vallan kallstiamaan päätään varsin kumamstuneena. toinen tusni hajun mutta ei olltu kuullut koskaan vallasta mitään suurenpaa. sepä oli mielenkiintosita. " jos asia on näin niin ongelmia ei siis taida olal tiedossa " Valta totesi lähinnä turrelle ja tuholle. eikä mennyt aikakaan kun Kroppi avasi jällene suunsa " Taisi olal eräs valkeahko neitokainen varsin kärkäs suinen hän kyllä sanoi kuulvuansahaukn laumaan mutta tuoksusi oli kyllä hänessä.. " korppi totesi hivenen miettiväisnä. Surma oli tullut rajoille ja puhunnut hauksasta ja petturuudesta laumaansa kohtaan mutta nyt oli korpin pää sekaisin. " Surma.... " turre tuhahti äänettömästi joten sitä ei itse alfa kuullut sen sijaan kyllä Tuho kuuli vanhan herran jotain mutisevan sen koommin siihen huomiota kiinnittävän. " Vai niin laumani koostuu rehellsiestä väestä mutta en kyllä yhtäkkiä osaa kertoa kenestä puhut valkeita susia kun on melko paljon. " Valta puheli sitten.
Kuitenkin keskustelun keskeytti pian sähäkkä nuorukainen tumassa turkissa varsin päällekäyvän oloisena. " Turre sinä senkin petturi kuulni kaiken mutta en olsi iuskonut sinun vajoavan noin alas " Ilo puuskahti kiukuisena turrelle ja loikki tuota kohti hangessa. Ei mennyt aikakaan kun turre käänsi äkillisestipäänsä iloa kohden " Vaiti " se tökäsytti kun oli loikannut hampaat irvessä tuota kohti " Etkö tajua että teen tämän haukan hyväksi " se kuskasi ilon korvaan. Noh valta kiinnitti pian huomionsa iloon joka rähisi jotian turrelle se kurtisti susimaisesti kulmiaan tuho rinnallaan. " pidä tuota silmällä " Valta puheli Tuholle joka nyökkäsi ymmärtääksen tehtävän täkreyden.

Ilo suorastaan kääpistyi Turren snaoille " mitä ihmettä sinä touhaat ensin petän laumasi alfan ja nyt sitten kehotat minua olematta repimättä sinua kun liikut tuon valkean vieraan alfan kanssa, mitä kuvittelit hyötyväsi tästä ? " ilo kuiskutti taikaisin hampaat irvessä turre vilkaisi sivusilmällä valtaan ja tuhono jotka tarkaili sitä ahkerasti. " hiljaa tai paljastat minut, minä yritän saada tietoa tästä touhusta mitä rajoilla on menossa vern vuoksi, se nähtävsäti vaikeuttaa haukan asemaa jollain tapaa, ilmeisestikkin surma on puhunut tuolla mustalle huaklle jotian hauksasta. ja surma sattuu kuulumaan tähän valla nalumaan oel kiltlti ja häivy ja kerro nämä haukalle tai vaikka isällesi hänhän on beta susi " Turre puheli närkästyneenä sitten kauenpana mustia.

Tuho tarkkali tilannetta tarkkaan ja päätti lhäteä turren luokse jättäen isänsä korpin kansspa huelemaan. " Mikä turre täällä on ongelma miksi tuo rääpäle haukku usinua petturiksi ? " Tuho lausui Turre murahti " koska jätin häent yksin enkä auttanut häntä pakenemaan karhulta " Turre valhteli jällene . ilo sen sijana näytit närkästyneeltä ja vihaiselta mulkoilessaan turrea. " Vai niin, käske tuon otuksen positua tämä on liian vaarallinen ilma tuon ikäiselle olemattomalle nuorukaiselle " Tuho puheli sitten kylmään sävyyn. ilo oli purskahtaa nahoissaan mutta ihllitsii itsensä ja mulkaisi tuhoa varoittavasti " Kuulit mitä hän sanoi mene nyt " turre lausui sitten ilolle takroittaen että tuon olisi hyvä aika postiua paikalta enennkuni mitään suurenpaa vahinkoa tulisi.
Tuho palasi alfansa rinnalle tarkkailen turre yhäkin. jokin oli vialla tuossa uroksessa sen tuho tiesi. valta sen sijaan oli siirtynyt hivnene kauemmaksi puhelemaan korpille kahden kesken.
ilo murahti ja kääntyi kannoillaan ja siirtyi takaisin omilel poluilleen etsimänä isäänsä tai haukkaa.

Turre palasi tuhon luokse hiljaisena ja mietteliäänä.
Valta ohjasi tuhon ja turren palaamaan takaisin pesille kun se itse ryhtyi jatkamaan matkaansa etsien haukkaa vuorostaan. Se ei kertonut alamaisilleen missä mentiin ja mitä se aikoi nyt kun kaikki muut olivat kaikonneet sillä oli hyvää aikaa etsiä haukka ja tiedustella missä mentiin.