HEtki ja kumppanit palaavat pesille

Hetki saapui pesille kuono maata piktin. mukanaan sillä kulki varma hetken paras ystävä johon se luotti täysin lisäksi alfaparin pentu korsi oli lähtenyt mukaan. hetki kulki kohti pesä luolia lumi oli peitätnyt suurinman osan suu aukosita ja se huoletti hetkeä. se katsahti varmaan ja korteen " jos minä katson tuolta niin katsotteko te nuo paikat " se lausahti kysyvästi ystäviltään. vastauksen saatuaan hetki siirtyi pesän läntiseen päähän etsimään jälkiä ja eläviä susia hajuja oli kyllä osa oli kuitenkin vanhoja huolestunut hetki huokaisi itsekseen ja toivoi että jompikumpi varma tai koris löytäisivät jotian.

Pesäkoloilla näkymä oli muuttunut. Ennen jylhinä seisseet, tuuheat puut olivat palon mustaamia kurjia rankoja. Hetki kulki edellä ja Varma seurasi perässä, pitäen samalla silmällä nuorta Kortta. Mikäli ikävuosien olisi voinut luulla muuttaneen Varma-sisarta mukavampaan suuntaan, niin sitä se tosiaankaan ei ollut tehnyt. Se oli edelleen ärheä päällepäsmäri, jonka ystävällisyydestä nauttivat vain harvat ja valitut.

Pesäkokojen suulla Hetki pysähtyi ja sanoi tutkivansa nämä alueet. Varma nyökkäsi ja luikki vastakkaiseen suuntaan. Se haistoi kyllä lauman, mutta heikosti. Jäljet olivat vanhoja. Pyörittyään alueella hetken aikaa Varma löysi kuitenkin jotain, jonka saattoi tulkita hyväksi merkiksi. Joku oli käynyt merkkaamassa puun ja Varma oli lähestulkoon täysin saletti siitä, että kyseessä oli joku Kortta ja muita sen sisaruksia edeltäneestä betan pentueesta.

"Hetki, Korsi, minä löysin jotain", Varma ulvahti ja nosti päänsä. "Joku on käynyt täällä hiljan."

Tuntui kummalliselta palata kotipesille. Suru oli päällimmäinen tunne mitä nuori susi tunsi. Korren tunnemyrsky oli kuitenkin laantunut matkalla läpi talvisen korven, ja se pystyi ottamaan tämän paluun nyt aivan tyynesti.
Sitten Hetki ilmoitti menevänsä pesäkolojen läntiseen päähän, ja Varma lähti itäiseen. Korsi katsahti ympärilleen, ja totesi, että sille jäisi sitten tämä alue tutkittavaksi, missä se jo olikin. Yhtään tuoretta hajua ei Korren kirsuun käynyt. Lauman oma tuoksu oli toki pinttynyt pesäkoloihin, eikä sitä ollut saanut tulikaan hävitetyksi, mutta tuo kaikki tuoksu oli vain mennyttä.
Sitten Varma ulvahti haistaneensa jotain, ja Korsi keskeytti haistelunsa samantien. Se pyörähti ympäri ja kiiruhti Varman luo.
" Kuka!? Missä?" Neitokainen kysyi ja koetti innokkaasti löytää kohtaa, josta Varma oli hajun saanut.

// MItäs jos nämä löytäisivät pesiltä jotain randomsusia jotka on vallannu kolot?//

HEtki pyöri lähes ympyrää sillä se haistoi pesillä jotain tuttua ja tuoretta mutta pian varman havainto herätti sen huomion ja se pyyhälsi varman luo toteamaan saman asian. hetki kohotti pätään ja nuuski lisää saadakseen vainua minne tämä susi oli menynt " Onko täällä ketään!? " se huudahti kävelessään eteenpäin toivoen saavansa jotain vastakaikua huhuilulleen.
Se toivoi löytävänsä laumasta puuttuvat jäsenet pesiltä vaikak tiesi että osa saattoi olla kuollut. vähiten hetki halusi löytää ruumiita pesistä joten se odotti yhä vastausta huhuiluunsa.

( minulla ei ole väliä. )

// Entä jos ne random sudet olisivat Muisto ja Hohto jotka olisivat saapuneet aikaisemmin pesille, mutta eivät ole uskaltanu liikkua pesästä mihinkään?//

((Harin hukkaset voisivat tosiaan löytyä Riesan ja Ilon kanssa pesiltä. Jos halutaan toimintaa, nämä taas voisivat kertoa nähneensä muita susia paikalla ja vetäytyneensä pesiin piiloon tajuttuaan, etteivät ne ole samasta laumasta.))

( sopii minulle mainiosti )

Kannatetaan tuota Trishan viimeistä.
Ja mex: on sinulla väliä ;)

Oli niin reppanasti tuolla, että ei minulla ole väliä ::(

//Minulle käy. Jos hyppään tähän väliin nii ei tarvi muiden venyttää/huhuilla tms.?//

Pieni kaksikko makasi yhdessä pesäkolossa ja yrittivät olla niin huomaamattomia kuin mahdollista. He olivat nähneet joitakin vieraita, mitä tällä alueella ei pitäisi näkyä. Kaksikko oli katsonut parhaaksi mennä yhteen koloon piiloon ja toivoa, ettei tuntemattomat huomaisi heitä. Nyt alkoi kuulua jälleen ääniä. "Ne tulevat takaisin. Ne löytää meidät!" Muisto vikisi ja tärisi holtittomasti. "Hiljaa. Tuo ainakin saa heidät huomaamaan meidät!" Hohto tiuskaisi hiljaa. Pesät olivat muuttuneet niin paljon kesän aikana, mutta siitä huolimatta tämä oli kaksikon koti ja ne eivät halunneet minnekkään muualle mennä.

Hohto keskittyi kuuntelemaan tulijoita, kun taas Muisto makasi isosisarensa takana, korvat aivan puoli kaljua päätä vasten.
"Odota tässä." Hohto sanoi ja lähti hitaasti ja mahdollisimman huomaamattomasti pesän suuaukkoa kohti. Hajut olivat erit, mitä aikaisemmilla tunkeilijoilla. Kuului huhuilua ja nokkaan kantautui kotoisa tuoksu. Olivatko laumalaiset tulleet pelastamaan heitä? "Täällä!" Se haukahti hetken helpotuksen seurauksena.

Hetki ja korsi olivat hetkessä paikassa ja Varma väistyi sivuun antaakseen niille tilaa nuuhkia. Siinä susien miettiessä, olivatko ne löytäneet oikeita jälkiä vaiko kaiun menneisyydestä, rikkoi hiljaisuuden tuttu ääni. Varma pyörähti ympäri ja etsi katseellaan äänen lähdettä. Hetken aikaa sen piti tihrustella, ennen kuin se erotti hieman kauempana olevan pesäkolon hämärässä kaksi silmää. Narttu pörhisti karvansa ja liikkui varoen lähemmäksi. Jollei tuuli olisi tuonut sen kirsuun tuttua tuoksua, se tuskin olisi antanut tunkeilijoille aikaa paeta vaan hyökännyt pesään niitä häätämään. Nyt sille ei ollut tarvetta; tämän hajun se tunnisti.

"Hohto", Varma haukahti ja lakkasi irvimästä. Se oli niin suunnattoman helpottunut löytäessään pesiltä sittenkin tuttuja laumalaisia, ettei jaksanut edes yrmyillä tavalliseen tapaansa. "Tule ulos. Minä, Hetki ja Korsi olemme johtajan asialla. Hän kokoaa laumaa kauempana ja he ovat palaamassa pesille aivan pian. Mikä onni, että löysimme teidät."

Korsi oli aivan varma, että tämä tuoreehko tuoksu oli jollain tapaa tuttu...ei se ollut äiti, eikä Havu, mutta joku ihan varmasti...kun vain olisi vielä tuoreempi!
Sitten Korsi kuuli jonkun äänen, ja pyörähti nopeasti ympäri, lähtien loikkimaan äänen suuntaan Varman jäljissä.
" Kuka se on?" Korsi ennätti kysyä, ennenkö Varma totesi kauempana, että "Hohto."
Korren sudensydämessä ailahti lämpimästi, ja häntäänsä iloisesti heiluttaen se juoksi paikalle. " Hohto! Hohto! Tule pian ulos sieltä!" Se kannusti ja täpisi innoissaan Varman takana. " Hohto tuoksuu sille kuin pitääkin, mutta minä olen varma, että haistelin tuolla jonkun muunkin tutun melko tuoretta hajua...onko täällä muita, Hohto?"

hajun jäljiltä tuli ääni johon sudet reagoivat nopeasti ja varma oli lähtenyt korsi perässään kohti äänen lähdettä hetki kulki muiden perässä yhtä iloisena ja uteliaana tutun hajun perässä kohti löytynyttä sutta. Hohdon nähdessään se heilutti iloisesti häntäänsä " Hienoa että olet täällä hohto " Hetki lausahti rauhoittavasti ja tyynesti. susi neiti kuitenkin laski päänsä nähdäkseen koloon edes hitusen odottaen vastausta kukao li toinen joka oli paikalla.
Hetki oli helpottunut että hukkia löytyi mutta se pelkäsi pahinta missä oli roihu ja kaikki muut. hetki ei pitäisi ideasta joutua kertomaan alfalle että hänen puolisonsa olisi kuollut tulipalossa. Hetki ravisti päätään pyyhkiäkseen ajatukset pois ollen iloinne siitä että he olivat löytäneet hohdon ja vielä jonkun tuntemattomaksi tutuksi jääneen.

"Siellä on paljon tuttuja!" Hohto hihkaisi Muistolle. "Täällä on myös Muisto" Se vastasi kysymykseen. Laumalaiset näyttivät olevan myös iloisia jälleennäkemisestä ja sanoivat jopa olevan hienoa, että he olivat missä olivat. Enempää ei tarvittu Hohtoa käskeä, vaan se säntäsi tervehtimään tulijoita häntä hurjasti heiluen. Se pyrki tökkimään jokaista vuorollaan.

Muistokin uskaltautui kolon suulle. Se totesi tulijat tutuiksi ja sekin meni tervehtimään, mutta ei niin vauhdikkaasti, mitä Hohto. Sen häntä heilui matalalla, korvat olivat luimussa ja se itsekkin kulki hieman kyyryssä, vilkuillen ympärilleen välillä. Aivan kuin toinen olisi odottanut jotakin tippuvan taivaalta sen niskaan. Sekin tervehti jokaista vuorollaan. "Hienoa, että tulitte, jos ne olisi kerenneet palata, ne olisi löytäny meidät ja sitten olisi käyny huonosti..." Muisto kertoi. "Miksi täällä on vieraita susia?" Muisto kysyi.

Varma huiskutti häntäänsä kahden tutun suden ryömiessä viimein esille. Hyvin pian sen hyvä tuuli kuitenkin pyyhkiytyi pois. Muisto kehui heidän saapuneen varsin hyvään aikaan ja kertoi pesillä vierailleen outoja susia. Siitä kummalliset hajut siis olivat peräisin. Laumattomat tunkivat pesäkoloille. Narttu pörhisti karvansa ja paljasti hampaansa: "Ketkä vieraat? Missä olet nähnyt heitä ja millaisia he ovat?"

Jos joukko olisi pieni, he voisivat vain merkata pesäkolojen reunat ja luottaa siihen, että vieraat läksisivät tiehensä suuremman voiman edessä. Jos onnenonkijoita oli enemmän, voisi edessä olla hankala tilanne. Yhteenottokin kenties.

Nuori korsi oli innoissaan kun vielä Muistokin löytyi kolosta. Se höristi korviaan Muiston suuntaan, kun Muisto kertoi jostain vieraista susista joita täällä oli...
" Mitä vieraita susia?" Korsi kysyi ihmeissään ja käänsi hitaasti päätään tarkaten kolojen ympäristöä. Ainakin oli hiljaista kuin haudassa, eikä minkäänlaista liikettä näkynyt.
Onneksi Varma oli heti sen oloinen, että se tiesi, mitä tuollaisille vieraille susille tehtäisiin, ja Korsi oli aivan varma, että sen lisäksi että Varma tiesi, se myös tekisi. Korsi siirsi ruskean katseensa Hetken puoleen ja heilutti tyytyväisenä häntäänsä. Siinä oli toinen susi, johon saattoi tälläisessä tilanteessa luottaa, Hetken kanssa ei olisi mitään hätää. Ellei sitten niitä vihalaisia ollut kovinkin paljon...?

hetken ilo laantui pian tuttavien tapaamisesta toiset puhuivat vierasita susista jolloin hetki valpastui. se katsahti varmaan ja korteen ja pian takaisin hohtoon ja muistoon " missä ne vieraat ovat nyt, ovatko he yhä täällä ? " hetk ikysyi sen oelmus oli ehkä joksenki hermostunut mutta varma. se valmsitautui etsimään tunkeilijat ja ottamaan selvää mikä oli homamn nimi. niin kauan kun hetki olisi ovelan riveissä ja kuolema korjaisi sen se piti huolen ettei yksikänä tunkeilija uskaltautuisi uudelleen takaisin Ovelan maille.
Hetki nuuski maata ja lähellä olevia puita saadakseen hajua siitä ketkä olivat reviirilel tulleet.

Muisto sai kysymykseensä vastaukseksi lisää kysymyksiä. "Ne menivät tuohon suuntaan. Luultavasti ovat vielä reviirillä. Haju ei ollut tuttu. He olivat tässä pesien lähettyvillä ja me menimme nopeasti piiloon pesille. " Hohto vastasi ja käänsi päänsä hetkeksi takavasemmalle, minne vieraat olivat jatkaneet matkaansa.

"Oletteko löytäneet muita pesiltä?" Muisto kysyi. Muiden laumalaisten seura rauhotti sitä, eikä olo enään ollut niin turvaton mitä se oli hetki sitten ollut. "Missä loput laumasta ovat?"

//Pyydän tuhannesti anteeksi kestosta! //

tätäkin peli ä vähän herättelisin :D