Jälleen kohtaaminen - loppu

Turre tuhati " Syö pois vain olen kerännyt vähän säästöä pahan päivän varalle, eihän kuivanut liha mitään parasta ole mutta kelpaa hätäpäähän. " turre sanoi ja rehasi itselleen pienenmmän sopulin raadon ja alkoi jyystämään sitä. Kuvanut liha ei ollut mitään suurta herkkua Turrelle mutta se kykeni sitä syömään.

Turre oli tyytyävinen että Surmasta oli tullut sille niinkin "läheinen" vaikka Turrella ei ollutkaan mitään takaajatuksia, se kuitenkin pystyi mielessään myöntämään että piti Surmasta. Nartut oli kaikin puolin omalaatuinen hukka.

Kun Turre itse alkoi syömään, päätti Surma kaikesta huolimatta syödä sille oli tarjottu. Hän ei halunnut itsestään sellaista kuvaa, ettei hänelle kelpaisi tai jotain. Se asettui toisen viereen maaten ja alkoi syödä tarjottua lihaa. Se vilkaisi aina välillä Turrea. "Miksi olet niin ystävällinen? Siis ei se huono asia ole tai mitään, kunhan kysyin." Se kysäisi varovasti suuremmalta hukalta.

Surmaa ei voinut sanoa sieväksi tai kauniiksi, pikemminkin komea oli parempi sana kuvaamaan sitä. Surma ei ollut erityisen ylpeä siitä. Sen luonne oli kehittynyt sen ulkomuodon mukaan. Kun toinen käytti sanaa neito Surmaa hymyilytti. Sana oli jotetenkin vieras mutta kuitenkin piristävä. Siitä tuntui ensi kertaa naaraalta.

" En näe syytä olla vihainenkaan " Turre sanoi ja heilautti häntänsä jatkaen pian syömistään.

Ei sillä ollut mitään syytä kiukutella tai olla vihainenkaan vaikka operaatio saattaisikin mennä mönkään. Tuiskun ja KElmin takia toisaalta ei Turre jaksanut vaivata juuri nyt päärtään sillä tuli mitä tuli .

Siinäpä oli outo vastaus mutta Surma tyytyi siihen. Se nyökkäsi vastaukseksi. Se jatkoi syömistään.

"Tiedätkö missä Roiske on?" Se kysäisi. Se halusi tavata nuoren suden, jos sitä kerran asuttiin saman katon alla. Toivottavasti kaikki tulisivat toimeen.

Turrella oli omat tapansa, ja kun Surma kysyi ROiskeesta heräsi Turren isän vaistot. " Roiske, hän on varmaankin jossain pihalla luulisi pian tulevaan ennen aamua ainakin " Turre sanoi Turre myös alkoi miettiä oliko toinen toipunut ilveksen hyökkäyksestä kun kerran kykeni olemaan yksin ulkona.

Turrelel oli hyvin tärkeää että toinen olisi kunnossa olihan Roiske Turrelle kuin oma poika. Kuitenkin Turre palasi ajatuksistaan pian nyky hetkeen.


( me voisimme lopettaa tämän pelin tähän ja sopia että hukat nukkuisvat yön yli ja aloittaa uuden pelin jossa Roiske, Surma sekä Tähkä ja Kelmi olisivat myös mukana saisimme kaikki vähän sisäistettyä tapahtuvaa ? )

(( Se käy hyvin. ^^))

Surma nyökkäsi taas vastaukseksi. Se oli saanut ruokailunkin päätökseen.
Yö oli jo pitkällä ja uni alkoi painaa Surman silmiä. "Taidan alkaa nukkumaan..." Se haukotteli pitkään, nousi ylös haki sopivan paikan ja laittoi maaten.
Se nukahti pian ja sen kidasta alkoi kuulua hiljainen tuhina.

Peli hausta löytyy linkki uuteen peliin xD Terves tulemasta :P


merkkaan tämän pelin loppuneeksi