Aamukaste. [kutsupeli, harinezumiiiiiii]

Uhma käveli järven rantaa pitkin. Kasvisto oli vielä aamukasteen jäljiltä märkää ja Uhma tunsi itsensä mahanalusiaan myöten märäksi. Silti se jatkoi löntystelyään metsässä, olihan sen määrä löytää kalansaalistus paikka. Uhma nuuhki maata, maassa ei ollut erityisemmin mitään mielenkiintoisia hajuja. Nostettuaan päänsä Uhma haistoi vastatuulessa toisen suden ja alkoi kiihdyttää tahtiaan. Uhma kaipasi seuraa, olihan se jo jonkin aikaa joutunut vaeltamaan yksin. Pian maassakin oli hajujälkiä toisesta sudesta, joka osoittautui naaraaksi. Uhman mielenkiinto oli herännyt.

//Täältä tullaan ;P//

Surma kulki järven rannalla ilman minkäänlaista päämäärää. Oli hiljaista, jos ei otettu lukuun tuulta, joka suhisi aina välillä. Surma istahti vielä kostealle maalle miettimään mitä yksinkertaisimpia asioita. Muita susia se ei ollut haistanut, joten se meni makuulle, edelleen tarkkailen ympäristöään. Joku, jolla voisi olla kaunoja, voisi hyvin hyökätä. Parempi katsoa kuin katua. Nyt se kuunteli veden rauhallista ääntä, johon oli sekoitettu pienen tuulen ujellus ja kuin olisi odottanut jotakin tapahtuvan.

// lyhyys... -.- //