Hetki näyttää pennuille reviirin rajoja (loppunut)

Hetken kehut, tieto siitä että he palaisivat pesille ja kaadettu vasa saivat pennut jälleen iloisiksi. Havukin karisteli väsymyksen harteiltaan ja hyppelehti iloisesti Hetken vierellä, samalla kun Korsi asteli hieman hillitymmin Hetken toisella puolella.
"Toki me tulemme!" Korsi haukahti saman tien innoissaan. Havu ilmoitti olevansa samaa mieltä haukahtamalla, sillä tietenkin hän haluaisi kokea samankaltaisen retken uudestaankin. Hänellä oli ollut hauskaa!

Taival metsän läpi takaisin pesille tuntui lyhyeltä. Pian alkoi kuulua vaimeita ääniä muista susista ja lauman haju tuntui voimakkaampana. Havu ei voinut enää hillitä itseään, vaan hän vilkaisi Hetkeä kuin lupaa pyytäen, mutta ei odottanut vastausta vaan pinkaisi juoksuun ja pöllytti lunta juostessaan pesille. Hän halusi nopeasti kertomaan muille, mitä heille oli tapahtunut.
Korsi asteli hiljaa Hetken vieressä ja näytti hänkin tyytyväiseltä, muttei sentään halunnut ravata pesien luo kuin mikäkin keskenkasvuinen kakara.

HEtk iasteli vasa selässään kohti pesiä kunnes se huomasi havun painelevan jo edeltä. Ei hetki tuota kieltänyt ei se olltu hetken tarkoituskaan. Sek ulki kohti pesiä ja sinen savututaan se laski vasan ruhon maahan, ja antoi pennuille itlaiseuuden hehkuttaa mitä olivat saaneet aikaan. Hetk isen sijaan halusi odottaa Roihun tulemista piakalle etät voisi kertoa palanneensa reissulta ja kaikkio oli mennyt oiekin hienosti.

Kun Korsi ja Hetki saapuivat pesille, Havu oli jo löytänyt muut sisarukset ja kertoi heille nyt innosta hypähdellen mitä he olivat tehneet. Voitto ja Koski vaikuttivat osittain kateellisilta ja osittain palvovilta, kun taas Riemu näytti ennen kaikkea harmistuneelta. Hän olisi halunnut myös mukaan!
Pennut juoksivat Hetken luo katsomaan vasaa. Viidellä sudenalulla oli kovasti puhuttavaa, sillä Korsikin oli nyt intoutunut ja hän yritti Havun kanssa kertoa, miten kaikki oli käynyt. Pennut eivät unohtaneet ylistää Hetkeä, joka oli auttanut heitä, joskin innostuksissaan he saattoivat hieman paisutella omaa osuuttaan.

"Pääsitte siis takaisin?" Roihu kysyi Hetkeltä päästyään nartun luo. Hän oli maannut kauempana odottamassa Hetkeä ja pentuja takaisin, vaikkei ollut missään vaiheessa epäillytkään, että hänen täytyisi huolestua. Hän oli luottanut Hetkeen eikä ollut joutunut pettymään.
"Kiitos, että otit Korren ja Havun mukaan", hän totesi sitten ystävällisesti Hetkelle katsottuaan innosta haukkuvia pentuja ja kehuttuaan samalla Kortta ja Havua hienosta suorituksesta. "Se merkitsi heille paljon."

HEtken saavuttua perille se laski peuran alas ja pian roihu tulikni sen luo. " ilo mielin otan heidät uudemmankink erran mukaan, Pentusi olivat oikein rattoisaa seruaa, ja he ahaluavat varmasti itse kertoa mitä kaikkea he pääsivät kokemaan. " Hetki lausahti ja katsahti pentuihin jotka puhelivat kekseknään tapahtuneesta hetken kasvoilla oli tyytyväinen virne. " Rajoilla ei ollut mitään erityistä mutta kerroin heille mitä rajoilla tehdään ja miksi siellä käydän säännöölisesti katsomassa. " Hetki lasahti roihulle kertoakseen tuolel mitä kolmikko oli puuhaillut vaikak tiesikin että Pentu kaksikko kertoisi sen itsekkin emolleen mitä kaikeka oli reissu sisältänytkin.

Pentujen kesken alkoi jälleen pieni, leikkimielinen kahina, kun Hetki laski Korren ja Havun ensimmäisen saaliin maahan. Kaikki ryntäsivät haistelemaan vasaa ja muut sisarukset alkoivat vaikuttaa melko kunnioittavilta Kortta ja Havua kohtaan, jotka seisoivat ylpeästi saaliinsa lähellä ja kertoivat jälleen, miten kaikki oli sujunut. Roihu seurasi tilannetta huvittuneena ja käännähti Hetken puoleen toisen puhuessa.
"Toivottavasti he muistavat oppimansa vielä myöhemminkin", narttu totesi äidillisesti katsoessaan pentujaan. Hetki oli ollut suureksi avuksi ja Roihu toivoi, että Hetki tiesi sen.
"Etenkin Korsi pitää sinusta paljon, tämä oli varmasti tärkeää hänelle. Kiitos vielä", Roihu jatkoi ja melkein jäi lopulta pentujensa jalkoihin, kun Korsi ja Havu kertoivat nyt hänelle tapahtumien kulkua ja muut pennut utelivat, milloin he pääsisivät kokeilemaan taitojaan.

[ Tähän taitaa olla hyvä lopettaa? :D ]

Hetki heilautti häntäänsä rennsoti roihun puhelle. " Pentusi ovat ymmärtäväisiä ja nopetia oppimaan eivätköhän ne musita oppimansa pitkään. Vien pentuja mielläni useamminkin retkille. sitähän varten minä oeln laumassamme. " hetk inaurahti roihulle ja kääntyi sitten pentuja kohden. hetki käänsi päänsä vielä Roihun uuntaan " Mutta minä jatkan tästä matkaani tapaamme varmasti vielä ja piankin " Se lausahti ja siirtyi kohti pienokaisia jotka näyttivät tyynen iloisilta reisuunsa " minä jatkan matkaani tavataan taas kun lähden keirtelmään " Hetk ilausahti lupaavasti pennuille ja nyökkäsi jokaiselle hyvästiksi.

( eikähnä se olltu tässä kiitos hupaisasta pelisät otan mielläni uudestaan )

Roihu hyvästeli Hetken hillitysti, mutta Havu ja Korsi hyppelivät Hetken ympärillä ja haukahtelivat innoissaan. "Joo!" pennut haukkuivat, sillä he eivät malttaneet odottaa seuraavaa tapaamista Hetken kanssa. Myös muut pennut pyörivät jonkin aikaa nartun ympärillä ennen kuin he malttoivat siirtyä sen verran kauemmas, että Hetki pääse lähtemään. Hetken lähdettyä pennut jatkoivat saman tien juttelua, Roihu vieressä kuunnellen.

[ Kiitos minunkin puolestani! ]