Monet sudet kohtaavat! (täynnä)

Pilvi oli kylästynyt sillä ei ollut mitään tekemistä ja puhe seurakin puuttui. Pilvi jolkoteli kaikessa rauhassa puitenlomassa miettien mitä se voisi tehdä yksistään, pitäsikösen kutsua toisia susi ulvomalla? Ei Ruusu ei halunut kutsua koska siitä voisi tulla aika moinen seka sorto. Pilvi puristeli lumia selästään, Lumi oli kaunis mutta kylmä vaikka Pilven paksu turkki suojasikin talven viimoilta.

// Doddih, tässä. Ei tullu mitään kovin pitkää, mutta tuskin haittaa :3 //

Aarnimetsän hämärässä vaelsi ilman päämäärää vaalea susi. Mittaamattomalta tuntuneen ajan se oli harhaillut ympäriinsä syöden mitä yksin kiinni sai, ja nyt hakeutunut aukeammilla paikoilla puhaltavalta purevalta tuulelta suojaan metsän uumeniin. Metsän suojissa naaras tunsi olonsa turvalliseksi, ikivanhojen havupuiden lomassa kun lumipeitekin oli ohuempi, ja kulku sitä myötä kevyempää. Aava-niminen naaras oli juuri saanut saaliikseen talven heikentämän, vanhan rusakon, eikä juuri nyt kaivannut ruokaa. Se oli kuitenkin pitkään elänyt nälässä, eikä tiennyt milloin koittaisi seuraava tilaisuus ruoanhankintaan. Yksi syy Aavan syvälle metsään hakeutumisessa olikin myös mahdollisuus yllättää puiden suojaan hakeutuneita hirvieläimiä mahdollisesti edellisen kesän vasojensa kanssa.

Aavan rauhalliset raviaskelet olivat rytmikkäät ja tempo rauhallinen. Kuono hieman koholla se hengitti syvään nuuskien jatkuvasti ilmaa yrittäen etsiä ilmasta riistan tuoksua. Äkkiä naaras seisahtui. Se oli haistanut jotain, muttei saalista, vaan toisen suden. Tuntemattoman suden. Olenkohan eksynyt jonkun lauman alueelle?, se tuumi. Rajarikkomuksen ja mahdollisen tulevan tappelun uhasta huolimatta se lähti jälleen hitaasti kävellen liikkeelle seuraten hajujälkeä. Hetken kuljettuaan susi äkkäsikin toisen suden liikkuvan vähän matkan päässä. Naaras tiesi, että toisen suden oli mahdotonta olla näkemättä sitä, ellei jo ollut, joten se vain jäi paikoilleen mitenkään olemassaoloaan ilmoittamatta, olettaen toisen tekevän aloitteen.

/pituus on mahtava, itse en noin pitkiä pysty kirjoitamaan/

Pilvi mietti meneitä ja miten etenesi tulevaisuudessa, pian Pilvi haistoi toisen suden ja käätyi äkkiä etsien katseellaan vierasta, Pilvi murahti "Kuka siellä, tule esiin!" Pilvi oli hämentynyt ja murisi varovasti koska ei tienyt toisen ajatuksia.
Pilvi katseli ympärilleen etsien katseelaan tulokasta ja huomasi pain tulokkaan. Pilvi suuri kokoinen naaras tuijotti toista.

(sori aika lyhyt)

// Olisikos täällä Korvapuolelleni tilaa? //

(Toki minulle käy järkkä olisi-susu eli minä, Lilith ja Dino)

// Juu, käy mainiosti, mukaan vain! :3 //

Aava astahti vielä yhden varovaisen askelen lähemmäs toista sutta. Naaras ei pörhistänyt turkkiaan tai murissut lainkaan toisen varautuneesta reaktiosta huolimatta. Epävarmana se laski päätään hieman alemmas ja jännittyi kokonaisvaltaisesti. Tuntemattoman suden tuijotukseen vaaleaturkkinen vastasi omilla, vihertävillä silmillään. Pää alhaalla Aava nuuski yrittäen etsiä ympäristöstä muidenkin susien hajuja edelleen peläten eksyneensä jonkun lauman alueelle.

"Olen Aava", vaaleaturkkinen vastasi toisen naaraan kysymykseen melko pitkän hiljaisen tauon jälkeen. Se oletti, että toinenkin esittelisi itsensä vuorostaan, joten ei vaivautunut sitä erikseen kysymään. Mietittyään jälleen hetken se sanoi: "En tarkoittanut tunkeilla. Voin lähteä heti, jos häiritsen."

// Tulipa taas lyhyt //

Korvapuoli oli kuljeskellut poikkeuksellisesti ajautunut saaliin perässä ulos laaksosta, mutta oli sitten kuitenkin kadottanu peuransa. Se oli kuitenkin päättänyt jäädä aarnimetsään, kai sieltäkin nyt jotain syötävää löytyisi, kenties jopa enemmän kuin susien valtaamasta laaksosta? Korvapuoli oli jo pitkän matkan päästä haistanut kahden suden hajut, tuuli kun oli ollut suotuisa. Se oli päättänyt mennä tarkistamaan, ja oli päässyt varjoista todistamaan näiden kahden naarassuden sähköistä kohtaamista.

Kun toinen oli esitellyt itsensä Aavaksi, päätti Korvapuoli panna omankin lusikkansa soppaan, ja astui esiin varjoista.
"Voi, et häiritse ollenkaan," se tokaisi, mutta jäi vielä toistaiseksi hieman sivummalle kahdesta muusta.

Pilvi oli juuri esitäytymässä kun toinen vieras astui esiin, Pilvi vilkasi Aavaa tuimasti mutta käänsi sitten katseensa tulokaanseen. "Kuka sinä olet?" Pilvi kysyi itse varmasti karvat pörhöllä ja häntä pystyssä se ei kuitenkaan aikonut hyökätä mutta halusi vain tehdä selväkisi että tahtoi olla tilanteen pomo, koska ei huomannut toisten aseman olevan järin suuri.

Lopulta Pilvikin esitäytyi luultavasti Korvapuolen jälkeen "Hei, minä olen Pilvi"

Kolmannen suden astuessa esiin varjosta, Aava käänsi katseensa tämän suuntaan. Toisten käyttäytyminen sai naaraan uskomaan, ettei alue tainnut olla kenenkään reviiriä. Miten muutenkaan voisi selittää sitä, että kolme toisilleen tuntematonta sutta törmää samassa paikassa? Kaiken lisäksi kukaan ei vieläkään ollut hyökännyt hänen kimppuunsa. Vaaleaturkkisen olemus vaihtui jäykästä ja varautuneesta rentoon tarkkailuun. Sen olemus ei varsinaisesti ollut alistuva, muttei myöskään läheskään dominoiva. Se hyväksyi sen, että tuntematon, Pilveksi itsensä esitellyt naaras oli tilanteen herra niin sanotusti - olihan naaras selkeästi häntä vanhempi - mutta halusi kuitenkin ilmaista olevansa muutakin kuin alistuva rääpäle.

Itselleen tyypilliseen tapaan, Aava jäi sanaakaan sanomatta ja kiinnostuneena seuraamaan, miten tilanne tästä etenisi. Sitä kiinnosti aina, miten muut sudet mihinkin tilanteeseen suhtautuivat ja miten niiden väliset suhteet toimivat. Se istui pehmään lumeen, siirtäen peittelemättömän katseensa vuorotellen nuoresta naaraasta vanhempaan. Suurimmasta osasta susia tällainen suoranainen tuijotus saattaisi tuntua uhkaavalta tai vähintäänkin ahdistavalta - vaikka valkoturkin muu olemus oli kaikkea muuta kuin aggressiivinen ja hyökkäävä. Aava käänteli korviaan rauhallisesti, tutkiskellen ympäristön ääniä ja kuunnellen toisten mahdollista puhumista.

Korvapuoli oli ehdottamasti eniten kiinnostunut Aavasta, joka näytti ottavan tilanteen aivan rauhallisesti ilman sen enempiä hätäilemisiä. Kun vanhempi susi esitti kysymyksensä, Korvapuoli mietti hetken ja sanoi sitten hieman sanojaan venytellen: "Korvapuoleksihan nuo minua sanovat." Korvapuoli höristi hieman korviaan Pilven kertoessa oman nimensä, ja painoi sen muistiinsa. Korvapuolta häiritsi hieman toisen dominoiva ja pomotteleva asenne, ja se ikäänkuin vastalauseeksi nosti hieman omaakin häntäänsä ja käänsi korvansa lievästi takakenoon.

Korvapuoli haisteli vaivihkaa toisten hajuja, ja totesi nämä laumattomiksi. Se itse oli ylpeä nykyisestä Haukan lauman ominaishajustaan, vaikkei se vielä ollut kovinkaan vahva, vastahan se oli vähän aikaa sitten liittynyt.

PIlveen kaikki aistit oli kiinitynyt nyt Korvapuoleen sillä siinä oli pieni tuksu Haukka, vaikka Pilvi ei ollut kuin kerran haistanut tuon uroksen hajun. Pilvi alkoi nyt rauhoitua sillä se huomasi että toinen ei ollut pelkuri mutta silti se halusi toisen pysyvän tarpaaksi kaukana. Pilvi oli hieman hermostunut sillä se oli halukas liitymään Veren laumaan, mutta ei ollut varma hyväksyikö Veri hänet ja oli siksi hermostunut.
"Kertokaa hieman itsestänne!" Pilvi sanoi hiljaisuuden jälkeen.

// Sori kun oon jumittanut! Yritän parhaani mukaan tulevaisuudessa olla vähän nopeampi... //

Aava, joka oli vasta vähän aikaa sitten vaeltanut alueelle, ei tunnistanut Korvapuolen ja Pilven ominaistuoksuihin sekoittuneita muiden susien tuoksuja, eikä näin ollen osannut arvioida, olivatko naaraat laumattomia vai laumassa - tai varsinkaan kenen laumassa. Tietämättömyytensä takia vaaleaturkkinen ei myöskään osannut täysin arvioida toisten susien välillä tuntuvan kitkan alkuperää. Pilven kehoitus kertoa itsestään oli sen takia Aavan mielestä erityisen kiinnostava.

Aava käänsi katseensa ja Korvapuoleen, kehoittaen sanattomasti sitä aloittamaan kertomalla itsestään. Vaaleaturkkinen naaras itse ei olisi halunnut kertoa itsestään, sillä sen kipeät muistot olivat vielä liian tuoreita, ja susi mieluummin olisi jättänyt ne rauhaan, mutta jos siltä aivan suoraan kysyttäisiin, voisi se jotain epämääräistä kertoa.

Korvapuoli hieman säpsähti Pilven pyyntöä, ja yritti koota ajatuksiaan. Mitä tuohon nyt kertoisi? Kun Aavakin vielä katseellaan painosti sitä, se tiesi että sen olisi pakko keksiä jotain.
"Nooh, kuten sanottu, olen Korvapuoli, Haukan laumaan nykyään kuulun," se aloitti hitaasti, ja kohensi hieman ryhtiään.
"Puolivahingossahan minä tänne saaliin perässä tulin. Mutta mutta, nyt annan muillekin suun vuoron. Elikkäs Aava," se totesi lähinnä vain päästäkseen itse kiusalliselta tuntuvasta tilanteesta. Korvapuoli ei ollut hyvä puhumaan, vaikka sen päähän pälkähtikin usein varsin älykkäitä ideoita.

Korvapuoli istahti varovaisesti lumeen, ja rapsutti hieman hampailleen tassuaan jota hieman kutitti. Sitten se kiinnitti kaiken huomionsa Aavaan.

Pilvi huomasi toisten epäröinnin ja päätti että ei kysyisi omakohtaisia asioita ainakaan näiden susien kesken.
Pilvi kuunteli tyytyväisenä toisen puheita, kun Korvapuoli oli puhunut Pilvikin käänsi ystävälisen katseensa Aavaan

(sori lyhyt)

// Tuli tällä kertaa tällainen melko pitkä :3 Pahoittelen, jos on jotain kuolemanvakavia, anteeksiantamattomia virheitä ja syytän kellonaikaa //

Haukan lauma ei sanonut laakson asioista vielä tietämättömälle Aavalle mitään, mutta naaras otti tiedon vastaan mielenkiinnolla. Ehkä siitä joskus olisi jotain hyötyä. Ehkä naaras itsekin voisi päästä tämän Haukan laumaan, sillä yksin susi ei pitemmän päälle enää kestäisi. Entä Pilvi? Tässäkin tuntui muiden susien hajuja, mutta Aava ei osannut päätellä oliko vanhin naaras kuitenkaan minkään lauman jäsen. Mietteisiinsä naaras ei kuitenkaan ainakaan vielä saanut vastausta, sillä vastausvuoro oli nyt siirretty hänelle.

Jotakin minusta... Aava pohti. Sen valpas katse sumeni ja lasittui, ja susi jähmettyi paikoilleen. Karkuri, kulkuri hyvin kaukaa, syrjäytetyn johtajan tytär, erottamaton sisarestaan - erottamaton vaan silti erotettu. Kaikki olivat synkkiä, ikäviä ja mieltä painavia asioita. Ei susi niistä halunnut kertoa, varsinkaan sisarestaan. Toisaalta mitä jos Korvapuoli tai Pilvi oli törmännyt Avaraan? Vaalean naaraan tyhjä katse vaihtui taas valppaaseen sen katsahtaessa toisiin susiin. Toiveajattelua, Aava tuhahti epäilevästi itselleen mielessään.

"Tulen hyvin kaukaa, en ole ollut tällä alueella kauankaan", Aava lopulta sanoi "Entä sinä Pilvi? Te kummatkin ilmeisesti tiedätte paikasta enemmän? Onko tämä Haukan vaikutusaluetta?" Naaras siirsi nopeasti puheenaiheen pois itsestään. Lisäksi, jos se nyt aikoisi jäädä alueelle jonkun lauman suojiin, olisi sen hyvä tietääkin jotakin ympäristöstä ja siellä vaikuttavista susista.

// Hyvähän se on, jos inspaa. :D //

Korvapuoli katseli Aavan ilmeiden vaihtelua pää hieman kallellaan, ei varsinaisesti ihmettelevästi vaan pikemminkin tutkivasti ja kiinnostuneesti. Narttu huomasi kuinka Aavakin käänsi puheenaihetta poispäin itsestään, ja arveli tämänkin menneisyydessä olevan jotain henkilökohtaista, niin henkilökohtaista ettei sitä ainakaan lähestulkoon ventovieraille kerrottu.

Nuori susi naurahti hieman Aavan lopetettua tämän viimeiselle kysymykselle.
"Haukan lauman vaikutusaluetta? Ei todellakaan, emmehän me ole edes kunnolla laaksossakaan!" se selitti, ja tiesi ettei olisi itsekään tiennyt sellaisia asioita jos olisi edelleenkin uutena laaksossa.

Pilvi kuunteli istuvilteen toisia ja ei oikein tiennyt mitä kertoa. Voisisiko hän kertoa olleensa johtajana laumassa vai mitä hän kertoisi "No minä tulen kaukaa. Olin johtajana omassa laumassani ja minua rakastettiin johtajana toisin kuin alfaa joka ei osannut johtaa. ja minä olen rauhalinen yleensä mutta minusta löytyy se ärhäkkäkin puoli." Piliv aloitti mutta lopetti ylttä en sen mieleen palautui asioita joita ei halunut kertoa niitä kauheita asioita. Pilvin katse nauliutui maahan eikä Pilvi sanonut enään sanaakaan.

(sori ei ispaa)

// Ohhoh, taas oon jumittanut... Pahoittelen viivästystä //

Pilvi tuntui olevan ainoa, joka suostui kertomaan itsestään edes hieman enemmän. Kuunnellessaan vanhimman naaraan kiteytystä itsestään ja elämästään Aava katseli tätä miettien. Huonoja johtajia tuntui olevan joka puolella. Hyvien johtajien ja huonojen johtajien vastakkainasettelu tuntui löytyvän kaikkialta riippumatta siitä minne meni. Ja jostain syystä juuri ne huonot johtajat tuntuivat aina saavan lopulta vallan... Miksi?

Entä tämä Korvapuolen mainitsema Haukka? Olisiko se hyvä johtaja? Vaaleaturkkinen naaras käänsi pohtivan katseensa Korvapuoleen. Aava tarvitsisi jonkun lauman tai ryhmän johon liittyä tai se ei kestäisi kovin kauan. Se oli jo nyt nälkiintynyt ja yksinäinen... Mietteitään susi ei kuitenkaan ilmaissut ääneen, kuten varmasti joku puheliaampi olisi. Se vain äännähti kummankin puheille hyväksyvästi ja odotti, että joku tekisi tai sanoisi jotain, joka veisi tilannetta eteenpäin.

Korvapuoli kuunteli Pilven kertomusta hieman kummeksuen. Yrittikö toinen tehdä vaikutusta kahteen muuhun, vai kehuskeliko se vain vahingossa? Joka tapauksessa Korvapuoli närkästyi hieman toisen itsekehusta, muttei antanut sen näkyä. Pilven sanojen jälkeen laskeutui hieman luonnoton hiljaisuus, kuin hieman liian pitkäksi venynyt meitintätauko ennen suunsa avaamista. Korvapuoli aikoi ainakin pysyä hiljaa vielä toistaiseksi. Miksi pitäisi puhua, jos ei olisi mitään asiaa? Naaras katseli Pilveä ja Aavaa, ja huomasi Aavan miettivän katseen, ja vastasi siihen intensiivisesti, muttei uhkaavasti tai aggressiivisesti. Jokin Aavassa oli Korvapuolen mielestä samaan aikaan kiehtovaa ja kiinnostavaa kun taas samalla ärsyttävää ja raivostuttavaa. Hetkeksi Korvapuolen katse muuttui hieman pidättyväksi ja itsekeskeiseksi, kun se yritti miettiä mikä se oli. Sitten narttu ymmärsi. Toinen oli niin rauhallinen! Kuin se olisi vain katsellut kaikkea kuin... no, sivustakatsoja. Pienen ahaa-elämyksensä ilahduttamana Korvapuoli käänsi katseensa vaihteeksi Pilveenkin ja yritti saada selville jotain tästä pelkän ulkonäön perusteella, mutta jokin Korvapuolen mielessä kapinoi vastaan. Jotakin sillä oli Pilveä vastaan, sitä ei käynyt kieltäminen, mutta miksi? Niin Korvapuoli uppoutui omiin ajatuksiinsa ja itseensä.

// Kökkök, kökköä. Pahoittelen tekstin huonoa laatua. -_- //

Pilvi huomasi vasta nyt että saatoi toisten mielestä kehua itseään vaikka se ei ollut tarkoitus ja korjasi hiljaisuuden jälkeen "siis ainakin heidän mielestään oli kai hyvä ainakin parempi kuin se toinen."
Pilvi oli tekemisen puutteessa mutta ei keksinyt mitään puhuttavaa tai tekemistä joten se oli hiljaa.
"ÖM... tuotaa... tehtäisiinkö jotain?" Pilvi kysyi hermostuneena.

(Surkeeta tekstiä! ei inspaa!)

// Heei, älkääs nyt vähätelkö itteänne! Dinolla ainaki oli just hyvä ja hirmu pitkä teksti! Susulla nyt oli nyt tällä kertaa vaan vähän lyhyt, mutta ei kyllä todellakaan mitään "surkeeta tekstiä" - ja lyhyydenkin ymmärtää todella hyvin, kun ei aina voi inspata :3 //

Hiljaisuus oli laskeutunut susien välille. Korvapuoli ja Pilvi kumpainenkin näyttivät hetkeksi vaipuneen omiin ajatuksiinsa. Aava huomasi Korvapuolen tutkailevan häntä, ja sitten vaipuvan hetkeksi syviin mietteisiinsä. Vaalea naaras katseli kiinnostuneena toista tämän katseen kirkastuessa, ja pohti mitä tämä oli mahtanut ajatella.

Pilvi katkaisi hiljaisuuden ensimmäisenä korjauksellaan aiemmin kertomaansa. Sen jälkeen laskeutui taas uusi hiljaisuus, joka päättyi jälleen Pilven sanoihin. Jotain tekemistä? Aava itse oli täysin tyytyväinen ilman sen kummempia tekemisiä seuraten vain sivusta toisten toimia, mutta ymmärsi, että toiset saattaisivat tylsistyä. Naaras ilmaisi puolueettomuutensa kääntämällä katseensa taas Korvapuoleen kuin odottaen tämän keksivän jotakin tekemistä.

Naaras oli tänään todella mietteliäällä ja syvällisellä päällä. Se oli niin mietteissään, että olisi voinut yhtähyvin vaikka nukkua. Korvapuoli toki kuuli Pilven puhuvan, mutta ei oikeastaan edes tiedostanut mitä toinen ääntelehti, vaan rypisti vain otsaansa kuin keskittyen johonkin. Se ei varsinaisesti tuntunut edes ajattelevan mitään, kovin tietoisesti ainakaan, mutta oli silti uppoutunut itseensä.

Vasta Aavan tapitus herätti Korvapuolen horteestaan, ja se katseli ympärilleen kuin talviuniltaan juuri herännyt karhu, joka löytää itsensä keskeltä Tokiota. Naaras yritti ensin toisten ilmeistä päätellä jotain, mutta ei onnistunut.
"Öhh, siis joo, sopii minulle," se tokaisi kiireesti, ja toivoi että se sopisi tilanteeseen edes jotenkuten. Korvapuoli yritti parhaansa mukaan vaikuttaa siltä, kuin olisi ollut kokoajan keskustelussa mukana, ja onnistuikin siinä luultavasti edes jonkinlaisin tuloksin.

Pilvi oli vaipunut taas ajatuksiinsa kunnes heräsi ääniin. Se nousi salamana ylös ja oli tarkkaavainen se oli kuulut toisen suden äänen. "kuulitteko?" Pilvi kysyi hermostunneena.

//Sopiiko että otan Lumen ja Liljan mukaan//
(sori :C :( )

// Käy mainiosti! :3 //

Ja jälleen kerran hiljaisuus laskeutui heidän ylleen kaikkien kolmen vaipuessa ajatuksiinsa. Aava nosteli etutassujaan, jotka alkoivat kylmetä liikaa paikallaan lumessa istumisesta ja tarkkaili huuruna ilmaan nousevaa hengitystään. Seura alkoi käydä naaraalle hieman yksitoikkoiseksi. Kylmä ja tarve tehdä jotain, jotta välttyisi omilta ajatuksiltaan, ajoi vaaleaturkkista liikkeelle, mutta tässä hän oli kahden tuntemattoman suden seurana eikä voinut keskenkään pois lähteä.

Samassa susinaaras kuuli askelten ääniä hieman kauempaa. Ehkä kahden suden mahdollisesti äänistä päätellen? "Kuulin", Aava vastasi Pilvelle noustessaan rauhallisesti istualta. Uusi susi, joka sekoittaisi pakkaa, olisi erittäin mielenkiintoinen lisä heidän kolmikkoonsa. Korvat terhakkaasti pystyssä, häntä puoliksi ylhäällä vaaleaturkkinen susinaaras jäi odottamaan tulokasta - tai tulokkaita.

// Juu, ota vaan. //

Korvapuoli huomasi, että saatuaan vastauksensa kaksi muuta vaipuivat heti omiin maailmoihinsa. Naaras ei jaksanut välittää, vaan jatkoi mietiskelyään. Ei kuitenkaan kauaa mennyt, kun jossain pusikossa alkoi ryskyä. Korvapuoli oli heti ylhäällä, ja kuultuaan Pilven itsestään selvän kysymyksen, tyytyi vain murahtamaan keskittyneesti. Naaras ei ottanut erityisen uhkaavaa asentoa, vaan lähinnä vain jännittyneen. Voisiko se olla vihdoin ja viimein Tuho? Narttu oli odottanut ystävänsä tapaamista, ja vaikka kaksikko olikin sopinut jälleen näkemisen myöhemmäksi, ei Korvapuoli voinut olla toivomatta että uros olisikin aikaisessa.