((Pilvi - suoritettu))

Lumisessa maisemassa, aivan rajojen lähettyvillä käyskenteli itse alfasusi, Varpu. Kookkaan uroksen hermot olivat näennäisen kireällä, sillä tämä vartioi rajojaan tuon tuosta. Korpin uutinen kärkkyvästä susilaumasta reviirin rajan seuduilla, oli saanut alfan varsin hermostuneeksi. Susi merkkaili tuon tuosta vahvistaakseen rajaa. Varpu ei voisi sietää sitä, että hänen juuri valtaamansa lauma ja reviiri olisivatkin yhtäkkiä jonkun kirppusakin hallussa.

Pilvi rauhalinen vaalea narttu jokoteli rajojen tuntumassa mietteliäänä MItense toimisi jos se tapaisi reviirin alfan.
Pilvi näki kauempana suden hahmon ja pysähtyti salaman ja nuuski ettei vain ollut rajojen sisällä. Sitten Pilvi vilkuili taakseen kuunellen oliko sillä joku.


(Kävisikö että tuo eddis tulisi Pikkukynellä esitelemään Pilveä?)

((Sopii vallan mainiosti! :) ))

Varsin ajatuksissaan uros merkkaili reviirin rajoja ja haisteli, oliko jälki minkä vahvuinen. Jos alfan mielestä haju oli liian huomaamaton, se merkkasi saman jäljen uudestaan. Kohta Varpu kuitenkin havahtui aatteistaan ja tajusi jonkun olevan lähistöllä. Vieraan suden haju kantautui erittäin heikosti uroksen kuonoon. Erittäin heikosti, mutta toisen suden haju se kuitenkin oli.

"Odotahan", Pikkukynsi huudahti Pilvelle ja jolkotti ripeästi toisen rinnalle. Naaras heilautteli häntäänsä tasaiseen tahtiin ja sen korvat vilkuilivat valppaina ympäristöä.
"Taidamme olla aika paljonkin perillä", naaras totesi mietiskelevästi ja pian äkkäsi tumman susihamon kauempana. Susi kulki alfan elkein ja tarkisti ilmeisesti reviirimerkintöjä. Naaras nuuhkaisi ilmaa ja vaikka haju oli heikko, varmistui tumma susi Vereksi. Pikkuinen tunsi heti vähän hermostuvansa, mutta kääntyi kuitenkin rohkaisevasti Pilven puoleen:

"Ehkä sinun on parasta odottaa tässä, Veren reviiriä täytyy aina kunnioittaa", Naaras veti suupielensä hymyyn ja loikahti eteenpäin.
"Haukahdan, kun olen kertonut Verelle aikeistasi liittyä laumaan."

Pikkukynsi jätti Pilven taakseen ja kiiruhti Veren luo. Naaras kaarsi niin, että uros saattoi nähdä ja haistaa hänet hyvissä ajoin, ennen kuin Pikkuinen saapui alfansa luo. Naaras heilautti häntäänsä tervehtiäkseen ja jäi Verestä vähän matkan päähän.
"Suonet anteeksi, että häiritsen", naaras tervehti nopeasti ja jatkoi samaan hengenvetoon "taempana oleva naaras haluaisi liittyä laumaasi. Hän oli hyvin sisukas vaatiessaan saada tavata sinut."

(MITEN vuorot menee??`)

"tietenkin, en tahdo tunkeilla." Pilvi sanoi ja jäi odottamaan häntä ystävällisesti heiluen.
Pilveä askarrutti yhä mitä hän voisi puhua alfalle mutta luotti sanojen tulevan melkein itsestään.

(sori lyhyys)

((Nyt olisi susun vuoro. Eli susu98 - minä - eddis ))

Hetken alfa oli ymmällään, sillä haju jonka tämä haistoi, ei tullut Pikkuisesta. Kuitenkin, uroksen eteen tupsahti tämä lauman uusi jäsen. Mutta kun Pikkukynsi oli kertonut, että oli tuomassa sanaa vieraalta sudelta, hajun arvoitus selvisi. Tämä vieras haju oli peräisin tästä toisesta sudesta.
"Jos hän vaatisi tavata minut, hän olisi jo edessäni," Varpu murahti ja vilkuili ympärilleen saadakseen tuon suden näkökenttään.

// ja nyt sitten taas susun vuoro. = ) //

Pikkukynsi päästi pienen hymyn ja siirtyi pois alfansa tieltä.
"Hän ei halunnut loukata rajoja, onhan hän kuullut yhtä sun toista voimakkaasta luonteestasi. Siksipä hän haluaakin liittyä laumaasi. Kutsun hänet paikalle nyt." Saman tien Pikkukynsi tunsi itseinhon pistoksen, hänhän oli kierompi kuin mitä itse ymmärsikään. Naaras haukahti merkiksi Pilvelle ja jäi Veren vierelle odottamaan.

"Hänen nimensä on Pilvi", Pikkukynsi lisäsi hiljaa.

Pilvi kuuli kutsuun ja veti syvään henkeä ja jolkotti kohti alfaa, hieman alistuvasti mutta varmasti. Pilvestä ei löytynyt pisaraakaan pelkoa tai muuta arkuutta mutta alistumista se käytti mielyttääkseen alfaa tai ehkä tulevaa alfaa.
Pilvin tulessa alfan eteen se kumarsi varovasti ja sanoi "Hei, arvon herra. Minä olen Pilvi ja olisin halukas laumaasi." Pilvi sanoi kohteliaasti. Se ei katsonut alfaa silmiin vaan katsoi sen koipia.

Varpu mulkoili paikalle astelevaa ja alistuvaa hukkaa pitkin kuononvarttaan ikään kuin kyllästyneenä. Se antoi toisen puhua puhuttavansa, ennen kuin itse aloittaisi tiukkaamisen ja testaamisen.
"Ja mitä luulet antavasi MINUN laumalleni? Mitä hyötyä sinusta olisi?" alfa murahteli hampaidensa lomasta yhä mulkoillen Pilveksi esittäytynyttä hukkaa.

Pikkukynsi pysyi hiljaa Veren rinnalla. Naaras tarkkaili suurella mielenkiinnolla, kuinka Veri ryhtyi testaamaan Pilveä. Pikkuista ei oikeastaan huvittanut lähteä, sillä jollakin tapaa naaras nautti tilanteesta, jossa itse sai olla tarkkailijan roolissa.

Pikkuinen lipaisi huulen pieltään.

Pilvi huomasi alfan olevan juuri sellainen millaisen olikin joskus halunnut oman alfansa olevan, Pilvi oli tyytyväinen ja nyt se koitaisisi saada Veren omaksi alfakseen.
"Et arvaakaan kuinka kokenut olen!" Pilvi sanoi ryhrikkäästi ja varmasti "Olen näet johtanut joskus laumaa, ollut raja vartiossa eikä saalistuskaan ole huonoiinpia puoliani." Pilvi jatkoi pieni virne suupielissään se arveli että tuollaista sutta ei tuolaiset vielä vakuuttanut, mutta kannatti silti kertoa itsestään ja yrittää.
Pilvi vilkuili välillä Pikkukynttä ja välillä Verta, Pilvi tutkaili Veren olemuusta kuin kshon rakennetta. Pilvi oli ainavain tyytyväisempi Vereen se tosiaan tahtoi Veren alamaiseksi.
"Arvon Veri tahtoisin mielelläni sinun mahtavan johdon alaiseksi." Pilvi sanoi vielä lopuksi.

Eipä tämä vieras susi tosiaankaan aivan turhalta hukalta kuullostanut. Hyötyä tästä varmasti olisi, jos ei muuten niin ainakin siinä mielessä, että ne vanhat laumassa roikkuvat vätykset saisivat väistyä tieltä ja etsiä lusmuilulaumansa muualta.
Varpu virnisti susimaisen tyytyväisenä ja vilkaisi syrjäsilmällä Pikkukynteen.
"Ilmeisesti tämä susitoverisi ei olekaan mikään vätys," alfa sanoi maistellen ja seuraillen reaktioita.

Pilvi oli ehkä vanha ja kokenut, mutta ei ainakaan heikko vanhus. Pilvi otti Veren sanat mielellään vastaan, mutta piti silti matalan profiilin yllä. "en tulisi luoksesi jos olisin heikko, arvon Veri" Pilvi sanoi kunnioitaen.
Pilvi oli ollut alfa narttu, mutta nyt se oli mennytta aikaa ja nyt Pilvi oli valmis kunnioittamaan muita, mutta silti se tulisi hakemaan joskus vielä korkeampaaa piakkaa koska Pilvi ei pystyisi olemaan omega kauaa historiansa takia.
Narttu oli valmis ottamaan käskyjä vastaan ja arvostamaan, mutta ihan ketä tahansa vätystä Pilvi ei pystyisi kuuntelemaan.
Pilvi haaveili jo siitä että saa ottaa vastaan käskyjä ja tekemään parhaansa. Narttu oli valmis tekemään kaiken mitä voi ja enemmänkin jotta Veri olisi tyytyväinen. Pilvi oli pitänyt itsensä kunnossa ja voisi mennä rajaapartioon kuin mihintahansa muuallekkin.

Varpu oli tyytyväinen, mutta silti huoli painoi tämän mieltä. Laumassa alkoi olla jo melkoisesti susia, mutta koska Pilvi vaikutti niin loistavalta vahvistukselta, oli uroksen pakko myöntyä.
Alfa katsahti ympärilleen ja vilkaisi Pilveen.
"Minun on aika mennä, pentuni saattavat syntyä hetkenä minä hyvänä," alfa sanoi äkisti ja käänsi selkänsä Pilvelle.
Se katsoi vielä taakseen, viestittääkseen silmillään 'Ymmärtänet kai?'. Sitten se nosti vauhtinsa huimaan laukkaan ja katosi puiden sekaan.

((No niin, jos pääsisit pelittämään Pilvellä, anteeksi pitkä poissaoloni!))

Pilvi tulisi olemaan aina oman laisensa tosin hieman muuttuneena kun Hiekan tavattuaan se on muuttunut saman kaltaiseksi, mutta sen omat piirteet pysyvät siinä aina. Nyt Pilvi kuitenkin halusi olla uskollinen johtajalleen ja tehdä kaiken mitä siltä vaadittiin ainakin parhaansa mukaan.
Pilvi kuunteli Veren sanat ja sanoi "selvä" Pilvi katsoi kuinka Veri lähti ja katsoi vielä taakseen. Pilvi nyökkäsi Verelle vastaukseksi, se oli hyvällä tuulella ja nyt uskoi päässeensä laumaan.
Pilvi katsoi Veren perään ja lähti sitten itse liikkeelle.

//joo, kiitos pelistä ja ei haittaa //