Mihin laumaan? - kutsupeli (Jatkuu Ovelan rajoilla)

((Vai niin. Muuten *-merkkejä ei käytetä. Paitsi näissä...kirjoituksissa.... *Motkoti motkoti* ))

Tuisku ei edes kuullut Sulkaa. Se vain katsoi Liekkiä kun toinen nousi, ja katsoi katkerasti Tuiskua. Enää se ei ottaisi vastaan nöyryytystä. Narttu käveli aivan Tuiskun eteen, ja näykkäisi ilmaa sen kasvojen edessä. Uros säpsähti ja pakitti, jolloin narttu näykkäisi sitäkin. Tuisku pakitti, ja ajatteli että taistelu oli turha. Sen voisi lopettaa, jos jompi kumpi alistuisi, ja ainakaan Liekki ei ollut sitä tullut tekemään. Tuisku vielä ruhjoisi narttua, ja jos tappelu ei loppuisi se vain lähtisi pois.

Liekki murisi heti saatuaan ilmaa keuhkoihinsa. Sulan puheet ärsyttivät sitä ja se louskautti tälle leukojaan. "Ole sinä pikku tyttö hiljaa, ja puhu pennuista pienemmillesi- jos sellaisia on olemassakaan."

Sulka luimistaa korviaan kuulessaan haukut, mutta se hetken mietittyään ymmärsi haukkujen viestin: Liekki varoitti sitä. Sulka kuitenkin halusi puolustaa Tuiskua. Miten nyt pitäisi toimia?Sulka ärähtää ja samalla louskauttaa leukojaan,sen kynnet tulivat enemmän esiin ja sen hampaat kiiltäen. Sitten narttu loikkaa kohti Liekkiä.
Jos Sulka onnistuu hyökkäämään, se ottaa niskasta kinni ja leuat jäävät takuu varmasti lukkoon.

Liekki nousee ja on hyökkäämäisillään Tuiskuun, kun tuntee Sulan hampaat niskassaan. Nartun paksu turkki vähän estää hyökkäystä kohdistumasta suoraan ihoon, mutta kuitenkin purema sattuu.´
Hukka heilauttaa ruumistaan voimakkaasti, juoksahtaa eteenpäin jarruttaen nopeasti. Kyllä minä sinut irti saan! se ajattelee. Nyt narttu alkaa "jahtaamaan häntäänsä". Kuitenkin tarkoituksena oli riepotella pienempi narttu irti turkista.

Tuisku katsoi järkyttyneenä kun Sulka loikkasi kiinni Liekin niskaan. Liekki repii hänet kappaleiksi...Sulasta ei ole vastusta! Uros haukahtelee uhkaavasti, muttei mene lähelle: Liekki voi vauhdista napata sitä kurkusta, ja tuo narttu ei anna armoa.

Sulka on raivoissaan saanut jo nartun niskasta kunnon otteen ,mutta pian tämä karhumainen naaras alkaa riepotella Sulkaa niskastaan.Tämä ei onnistunut,mutta Liekillä on kuitenkin keino saada Sulka irtoamaan.Jolloin Liekki alkaa jahdata häntäänsä jossa on tarkoitus saada Sulka alas.Sulkaa alkaa pyörryttämään ja heikkottamaaan jolloin Sulka päästä loppujen lopuksi irti.Sulka lennähtää nopeasti,mutta ei niin kivuliaasti kuin kuvittelisi.Sulan suusta kuuluu hento vinkaisu ja kaikesta huolimatta suka nousee ja alkaa äristä.Sulalla on häntä pystyssä ja samoten karvat.


(Sulka odottaa että Liekki tulee häntä kohti ja taistelu voisi alkaa jos niin tapahtuu se on nyt Liekistä ja Tuiskusta kiinni)

((Hahhaa! Äkkinäinen juonenkäänne. ))

Sulan lennähtäessä maahan Tuisku juoksee heti Liekkiä päin. Kuitenkin tuo narttu on paljon kokeneempi taistelija ja työntää uroksen etukäpälillään taaksepäin. Tuisku alkaa jo ajatella, ettei pysty voittamaan. Liekki oli tappokone ja Tuisku oli...Tuisku.

Liekki alkaa murista hyvin uhkaavasti. Se astelee määrätietoisena kohti Tuiskua, aivan kuin yksikään uroksen isku ei olisi heikentänyt sitä tippaakaan. Tuiskukin huomasi sen, ja sitä alkoi pelottaa: Nimittäin se itse alkoi väsyä, mutta narttu oli kuin siitä ei olisi irronnut karvaakaan. Se oli pelottavaa.
Mustaturkki alkoi kävellä takaperin korvat luimussa, ja Liekki käveli sen edessä karvat pörhössä. Täysin varoittamatta narttu haukahti ja louskautti leukojaan Tuiskun edessä, jolloin uros säikähti ja lähti juoksemaan pakoon.

Liekki oli tyytyväinen, ja käänsi päänsä takana olevaan Sulkaan. "Oletpa sinä lojaali! Kuitenkin sinulle pitää hankkia parempi lojaalisuuden kohde, kuin tuo musteeseen kastautunut paskiainen." nartun ääni oli ensin ihaileva, mutta Tuiskun mainittaessa se mataleni.

Sulan korvat luimistuivat sen huomatessa että Liekki meni kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan Tuiskua kohti.Ja vielä enemmän se häämentyi kun Tuisku juoksi pakoon.Sulkaa alkoi naurattaa,mutta lopetti heti kun Liekki katsoi häntä kohti
Sulka sulki silmänsä ja toivoi että hänelle ei tapahtisi mitään.Pian Sulka kuulee sanat oletpa sinä lojaali.
Sulka avaa silmänsä ja katsoo hämmentyneenä Liekkiä.sulka ei tiedä mitä sanoa,mutta avaa suunsa puheista huolimatta:Nojaa...olen minä aika lojaali ja vautsi vau siis mitä etkai tarkoita... siis että olisin lojaali si...sinulle?Sulka sanoo ja katsoo Liekkiä odottavasti.


Sulka on hämmentynyt Tuiskun karatessa ja oikeastaa se miettii: jos tuo narttu on vahvempi kuin Tuisku vou.. minun pitäisi ola lojaalimpi sille.joten sen takia Sulka hämmentyi siinä kun Liekki sanoo oletpa lojaali.

Liekkiä huvittaa nyt toisen koko olemassaolo. Huvittava nuori narttu, kertakaikkiaan, ja Liekki piti siitä. Nyt narttu virnisti ilkikurisesti: "Heh, totta kaihan se on hyvä että olet lojaali minulle. Sanon vaan, että lojaalisuutesi vastapalvelus ylittää omasi. Mutta, kuka olet, mistä tulet ja oletko jossakin laumassa? Ai niin, minä olen Liekki. Voit miettiä mistä sen nimen sain." Ilkikurinen ilme säilyy nartun kasvoilla, mutta enää se ei virnistä. Se myös kääntyy kokonaan ympäri ja istahtaa, kuin haastatellakseen.

Tuisku oli vahva, ja hyvä taistelija, mutta tämä narttu oli enemmän.
Uros oli alfaparin pentuna syntynyt kultapoika, mutta Liekin menneisyys oli ollut paljon karumpi.
Liekki nimittikin itseään omissa ajatuksissaan "karhunkaatajaksi" menneisyytensä takia. (Se oli vannonut itselleen tappavansa joka ikisen karhun jonka kohtasi)

(vou ei ihme miksi se on niin hyvä taistelija)
Sulka sanoo äkkiä ja arvostavasti:
Olen Sulka ja minä olen laumaton,kuulin että Viiman laumaan ei pääse enään..voi kurjuus.Sulka sanoo ja masentui hetkeksi.Mutta nosti päänsä lähes heti.
hauska tutustua..ööh mikäs nimene olikaansanoi Sulka ja odotti vastausta nolostuneena.

Liekki olisi voinut nauraa silkasta hyväntuulisuudesta. Tuo sudenreppana, jota Sulaksi sanottiin...se oli niin huvittava Liekin mielestä. "Liekiksi minut nimettiin...osaan olla melko tulinen" narttu sanoi ystävällisellä, joskin vitsikkäällä äänellä. Kuitenkin kuullessaan sanat "voi harmi" sen ilmeestä tuli kylmä. "Miksi sinä hänen laumaan olisit halunnut, kun täällä on arvon Ovela? Monet sinunkaltaisesi karttavat häntä, koska luulevat alfan olevan kova ja kylmä. Mutta hän on sitä vain vihollisilleen. Sen voin sanoa, että jos liittyisit Viiman paskiasen riveihin, tietäisit, kuka sinulla on vstassa." nartun virne palasi viimeisellä lauseella: Se oli sanonut tekevänsä mitä tahansa maan ja taivaan väliltä, vain päästäkseen Ovelan laumaan.

Liekki oli sanomisillaan meinannut, että hän kyllä tappaisi ne, jotka Viimalle kuuluivat.

Sulka katsoo Liekkiä iloisesti,mutta pian tämän nartun kasvoille tulee hämmästynyt ilme.Sulka sanoo:Siis tarkoitatko että "arvon" Ovelan laumaan pääsisi?
Sulka katsoo Liekkiä ja alkaa odottamaan vastausta hymyilevästi.


Sulka olisi takuu varmasti tulossa Ovelan laumaan vaan jos sinne pääsee.

Nyt suden virne vain leveni, ja oli ihme ettei se vielä naranut, mutta se tosin tyrkähti. "Kyllä varmaankin. Minä en siitä päätä, mutta tiedän että meillä on tilaa. En tiedä, onko sinusta liittymään, mutta...sehän on sinun ongelmasi. Sanoisin vaan, että kannattaa osoittaa olevansa hyödyksi, ja säälin herättäminen on ihan hyvä idea...muttei mitään perseen nuolemista. Alfamme on viisas, ja häntä ei kannata yrittääkään petkuttaa." Liekki sanoi vakavemmin ja tutki katsellaan toista. "Olet lojaali, mutta paska taistelija" narttu sanoi leikillään, ja yritti tuupata Sulkaa toverillisesti.

Ei se pahaa tarkoittanut, oikeastaan Sulka oli saamassa todella kallisarvoisen ystävän.

((Jei kivaa mulla on narttu kaveri))

Sulka sanoi nauraen:hih.. olet oikeassa olen surkea taistelemaan,mutta minulla on keinoni
Sulka sanoo ja heilauttaa näppärästi korviaan.
narttu katsoo Liekkiä ja kysäisee:Noh..mennäänkö tapaamaan tätä arvonOvelaa.

Sulka sanoi ja oli valmis jo juoksemaan pitkiä matkoja kunnes hän tapaisi tämän Ovelan.

PS:sori tosta tuli yli lyhyt.

((Mukava kuulla, että Liekistä tuli hyvä kaveri. Eikö sinustakin sen luonne ole hauskan vittumainen? xD Ja lyhyys ei haittaa, itse en jaksa pitkiä lukeakaan, vaikka kirjoitankin niitä itse ))

Narttu katsoi pitkään Sulkaa. Se nosti käpäläänsä hennosti, painoi eteensä maahan, nosti toisenkin, ja alkoi kävellä hitaasti mutta varmasti. Se haukahti toiselle merkiksi, että myöntyi toisen ehdotukseen. Narttu nuolaisi huuliaan, ja oli täysin erilainen. "Tuota...nyt voit vielä kävellä vierelläni, mutta kun raja lähestyy, siirry taka-alalle. Siten kerrot, että olet nöyränä alistunut minulle ja arvon Ovelalle, ja tämän tyttärien lisäksi koko laumalle."
Liekki halusi, etteivät haavat hämäisi alfaa liikaa. Sen täytyi kertoa, mistä kaikki oli tullut, mutta aihe ei ollut mieluisa.
Se ei tosiaankaan olisi saanut hyökätä Viiman laumalaisen kimppuun omine lupinensa, varsninkaan ei-kenenkään-maalla. Siksi narttu muotoilisi asian eri tavalla.

((Kieroilua. Kuten olen yhdessä pelissä maininnut, elämä on Liekille itselleen vain sen oma kiero peli, ja kaikki muuta sudet ovat pelinappuloita, joita narttu tosin osaa pyöritellä taitavasti.))

Sulka ja Liekki olivat kulkeneeet vasta suunnilleen jotakin puolisentuntia ja Sulkaa alkoi jo nyt hermostuttaa Ovelan tapaaminen.
Hänellä oli siis perhoset mahassaan.Narttu halusi silti osata olla asiallinen,mutta vain jos olisi tarpeen.Sulka katsoi eteenpäin ja huomaa jo rajojen häämöttävän.Hopeaturkki katsoi Liekkiä ja kysyi:onko nyt minun aika mennä taaksesi?
Sulka kysyi kysymyksensä ja katsoi vielä kohti rajoja.

Narttu alkoi hiljalleen rajan lähestyessä elehtiä mahtailevammin Sulalle. "Kyllä. Alistukin selvästi, mutta ei nyt ihan maahankaan tarvitse mennä." Liekki pysähtyi rajojen kohdalle, mietti hetken haavojaan ja sitten kohotti kuononsa taivasta kohti. Matala, kuitenkin kaunis ja hyvin kuuluva ulvonta alkoi kantautua sen kidasta. Narttu kutsui itse alfaa.

Nyt Sulan olisi vain näytettävä että siitä olisi johonkin, ja Liekki antaisi oman näkemyksensä. Tuiskun ja harmaaruskeaturkin yhteenotostakin tulisi varmasti puhetta, ja narttu olikin varautunut siihen. Se saattaisi vähän kaunistella tapahtunutta, muttei tosin valheeksi asti, sen verran se alfaansa kunnioitti.

((Eli nyt Sulka älä vastaa vaan nyt on Trishan vuoro. ))